Jussi Ihamäki myrskyisästä valmennussuhteestaan Nooralotta Neziriin: ”Muistan huutaneeni päin naamaa”

Julkaistu:

Yleisurheilu
Jussi Ihamäki puhuu valmennussuhteesta Nooralotta Neziriin torstaina ilmestyneessä Urheilulehdessä.
Toimittaja ja juoksuvalmentaja Lauri Hollo purkaa torstaina ilmestyneessä Urheilulehdessä suomalaisen yleisurheiluvalmennuksen ongelmakohtia.

Jutussa ääneen pääsee muun muassa valmentaja Jussi Ihamäki. Ihamäki toimii Suomen Urheiluliiton aitajuoksuvalmentajana ja valmentaa muun muassa nuorta huippulupausta Viivi Lehikoista.

– Maailman huipun saavuttaminen on epätodennäköisempää, jos liian myöhään – vaikkapa kaksikymppisenä – aletaan tehdä oikeita asioita. Varsinkin, jos ei ole kovin hyvää aiempaa harjoitustaustaa. Lahjakkuuksia meille tulee koko ajan, mutta valmennuksen taso ei vain riitä. Kaikki on kiinni siitä, kuinka hyvää toimintaa minkäkin ikävaiheen valmentaja järjestää, Ihamäki toteaa jutussa.


Ihamäki valmensi aiemmin pitkään pika-aituri Nooralotta Neziriä. Kaksikon yli kymmenen vuotta kestänyt valmennussuhde katkesi suuren kohun saattelemana viime kesänä. Kesä sujui Neziriltä urheilullisesti äärimmäisen mollivoittoisesti ja hän päätyikin jättämään kauden kesken ylikuntotilan vuoksi.

Ihamäki kommentoi Urheilulehden artikkelissa, miten kaksikko valmistautui kauteen, josta tuli lopulta iso pettymys. Kun Neziri ajautui ylikuntoon, osa näki syyksi liian kovan tehoharjoittelun. Oliko kyse kuitenkaan vain siitä?

– Nooralotan kanssa vedimme erittäin kovaa harjoittelua syksystä asti, juostiin tosi paljon. Lähdimme hakemaan rajoja, kuinka kovaa pystyy treenaamaan. Se vaati täydellistä urheilulle keskittymistä. Kuinka paljon se on meillä Suomessa mahdollista? On opiskeltava ja on muitakin juttuja, eikä fokus ole riittävästi urheilussa, Ihamäki pohtii lehdessä.

– Muistan huutaneeni Nooralotalle päin naamaa viime vuoden aikana, että vittu, sä treenaat kaksi tuntia päivässä, mutta mieti, mitä sä teet sen vuorokauden loput 22 tuntia. Jos ongelmia tulee, onko kyse siitä, mitä teet urheilussa, vai mitä sen ulkopuolella? Sitä monen pitäisi miettiä omien kokemusteni mukaan entistä enemmän, Ihamäki jatkaa.

– Jos muu elämänhallinta ei ole täysin balanssissa, ei urheilijaa voi viedä äärirajoille. Olen itsekin pedagogi koulutukseltani, mutta joskus mietin, pitäisikö valmentajana olla enemmän totalitaristi kuin liian keskusteleva ja kuunteleva.

Ihamäen ja Nezirin valmennussuhde tiedettiin tuliseksi. Se välittyy myös Urheilulehden haastattelusta.

– Olin Nooralottaa kohtaan aika kova. En antanut hänelle hirveästi armoa, mutta uskon, että jos olisin antanut, hänestä ei olisi tullut niin hyvä, mitä hän nyt on. Hän tuli valmennukseeni 13-vuotiaana, mutta ei siitä vielä erikoistuminen alkanut. Pituus ja kolmiloikka olivat mukana, mutta aika pian aidat valikoituvat lajiksi. Samoin olen tehnyt Viivi Lehikoisen kanssa. Molemmat ottelivat vielä 15–17-vuotiaiden sarjoissa. Ei se estä mitään, mutta jos harjoittelu on liiaksi moniottelupohjaista, et ole missään lajissa riittävän hyvä.


Lue aiheesta lisää Urheilulehden tämän viikon numerosta. Voit tilata lehden täältä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt