Jamaikalaisten takareidet nousivat MM-kisojen puheenaiheeksi – asiantuntija kiistää Boltin kritiikin

Julkaistu:

yleisurheilu
Usain Bolt syytti kisajärjestäjiä pitkistä odotusajoista ennen kilpailuja. Suomen yleisurheilumaajoukkueen fysioterapeutin mukaan urheilijoiden tulee lämmitellä erittäin huolellisesti.
Usain Boltin ura päättyi dramaattisesti, kun hänen takareitensä kramppasi Lontoon MM-kisojen pikaviestin finaalin ankkuriosuudella.

Takareisi petti myös Jamaikan Anneisha McLaughlin-Whilbyltä, joka juoksi Jamaikalle naisten 4x400 metrin viestin toista osuutta. Jamaikan kilpailu loppui miesten pikaviestin tavoin ennen aikojaan, kun McLaughlin-Whilby kaatui tuskaisena radan pintaan.

Kilpailun jälkeen Bolt antoi kisajärjestäjille kritiikkiä pitkistä odotusajoista. MM-finaalin osallistujat joutuivat värjöttelemään stadionin uumenissa pitkään odottaessaan urheilijaesittelyä ja pääsyä radalle lämmittelemään.


– Se oli epätavallista. Tiesin, että minun olisi pitänyt pystyä lämmittelemään, koska lihakseni tuntuivat vähän kireiltä. Ja valmentajanikin sanoi: ”Pidä huolta, että pysyt mahdollisimman lämpimänä urheilijoiden kokoontumistilassa”, Bolt kertoi Guardianin mukaan sunnuntai-iltana Lontoossa.

Suomen maajoukkueen fysioterapeuttina Lontoossa toiminut Jari Malinen sanoo, että urheilijat joutuivat odottamaan harjoituskentältä stadionille siirtyessään kilpailusta riippuen jopa 40–50 minuuttia.

– Se on tavallista arvokisoissa. Odottelemaan joutuu aina. Urheilijan tulee pystyä verryttelemään niin hyvin, että lihakset pysyvät lämpimänä stadionille asti. Juuri ennen kilpailuja on hieman aikaa tehdä vielä pieni lämmittely, Malinen sanoo.

”Ominaista pikajuoksijoille”

Malisen mukaan takareiden krampit ovat ominaisia pikajuoksijoille. Syy jamaikalaisjuoksijoiden kramppeihin voi fysioterapeutin mukaan hyvinkin olla lihasten kylmettyminen. Lämpimistä maista kotoisin oleville urheilijoille viileät olosuhteet voivat tuottaa hankaluuksia.

– Syitä voi kuitenkin paljon muitakin. Juoksija voi esimerkiksi käyttää liian voimakkaasti takareiden lihaksia heikkojen pakaralihasten takia. Boltilla näyttää ainakin ulospäin olevan vahvat pakaralihakset, joten siitä tuskin on hänen kohdallaan kyse, Malinen sanoo.

Malisen mukaan suomalaisurheilijat eivät juurikaan kärsineet lihaskrampeista. Kramppeja ja muita vammoja pyritään kisarupeaman aikana ennaltaehkäisemään kaikin mahdollisin keinoin. Urheilijalla on oma vastuunsa lihashuollosta, mutta nykyteknologia takaa fysioterapeuteille loistavat puitteet ongelmien tunnistamiseen.


– Hieronta ja venyttely kulkevat edelleen mukana, mutta tänä päivänä meillä on käytössämme valtavasti tietoa ihmisen kehosta. Fysioterapeutin tehtävänä kisojen aikana on testata urheilijoiden hermojen ja lihasten toimintaa erilaisilla testeillä, jotta esimerkiksi verryttelyä osataan ohjata tiettyyn suuntaan, Malinen kertoo.

Malisen mukaan viikon kisarupeama on äärimmilleen viritetyille urheilijoillekin todella kova rutistus.

– Jos esimerkiksi pikajuoksija juoksee monta kertaa muutaman päivän aikana lähelle omia ennätysaikojaan, niin se on äärimmäisen kova rasitus lihaksille. Tilannetta voi verrata siihen, kun ihminen aloittaa kuntosaliharjoittelun ensimmäistä kertaa pitkän tauon jälkeen. Lihakset tulevat todella kipeiksi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt