Näin Tero Pitkämäestä tuli mestariheittäjä – ”Matka on sisältänyt valtavan määrän hyppyjä pimeään”

Julkaistu:

Yleisurheilun mm-kisat
Valmentaja Hannu Kangas kertoo, että 21 vuoden taival Tero Pitkämäen kanssa on ollut värikäs.
Tero Pitkämäki heittää lauantai-iltana uransa 16 arvokisoissa 13. kerran loppukilpailussa. Jos kaulaan ripustetaan mitali, se tarkoittaisi, että hän olisi saavuttanut sellaisen 50-prosenttisella osumatarkkuudella EM-, MM- ja olympiakisoissa.

Koko matkan rinnalla on kulkenut valmentaja Hannu Kangas, 49, joka istuu jälleen illalla valmentajakatsomossa.

– Tätä matkaa ei ymmärrä. Jos minä olen kasvattanut Teroa, niin hänkin on kasvattanut minua. Matka on sisältänyt valtavan määrän hyppyjä pimeään.

Kangas myöntää, ettei hänellä nuorena valmentajana todellakaan ollut kristallinkirkasta kuvaa siitä, miten tehdään ensin 80 metrin, sitten 90 metrin heittäjä, joka voittaisi 24-vuotiaana maailmanmestaruuden. Mutta yksi kuva oli kirkkaana, kun hän 28-vuotiaana alkoi tehdä harjoitusohjelmia 13-vuotiaalle Ahonkylän pojalle.

– Teron isän Eskon kanssa sovittiin heti, että poika jatkaa myös hiihtämistä ja tekee paljon hapenottoa kehittävää liikuntaa. Teron käsittämätön peruskunto on ollut se kivijalka, jonka päälle tämä kaikki on rakennettu. Siksi hän säilyi terveenä tärkeimmät kehitysvuodet.

Kangas kertoo jokin aika sitten lukeneensa kaksikon takavuosien harjoitusohjelmia.

– Sieltä löytyi kolmen vuoden pätkä, jonka aikana Tero oli joutunut jättämään yhden treenin väliin alkavan flunssan takia. Itseäni melkein hirvitti, miten pitkiä ja kovia harjoituksia hänelle silloin kirjoitin. Vuodet 2001–2006 olivat täydellisen optimaalista etenemistä.

”Ihanneurheilija”

Valmentaja ei säästele kehuja Pitkämäki-arvioissaan.

– Ihanneurheilija, jonka tekemisiin ja asenteeseen minun ei koskaan ole tarvinnut pettyä. 100-prosenttinen älykäs ja pedantti huippu-urheilija, joka elää tavoitteiden mukaisesti niin treeneissä kuin vapaa-ajalla. Kropasta voi päätellä vielä 34-vuotiaanakin paljon.

Kun Kangasta pyytää muistelemaan pahimpia yhteenottoja, vastaus on leveä hymy.

– Eihän me olla otettu yhteen varmaan koskaan. Kommunikointimme urheiluasioissa on hyvin rauhallista ja analyyttistä. Eri mieltä olemme joskus, kuten pitääkin.


Kukaan ei saavuta seitsemää arvokisamitalia vain kunto- ja ominaisuustekijöillä.

– Teron kilpailijaominaisuudet ovat hänen lahjakkuutensa toinen timanttinen muoto, niistä en ota itselleni mitään. Toinen on ollut kyky ja halu täydelliseen sitoutumiseen. Mikään junioritähti hän ei ollut.

Kangas muistelee, että Göteborgin EM-kisoissa 2006 katsottiin totuutta silmiin. Helsingin MM-kisoissa 2005 aiemmin kesällä peräti 91,53 heittänyt nuorukainen jäi ennakkosuosikkina kokemattomuuttaan neljänneksi brutaaleissa sääoloissa.

– Jos nyt voi käyttää huippu-urheilussa pakkomitali-sanaa, niin Göteborgin EM-hopea ehkä oli sellainen. Se avasi tulpat ja oli Terolle arvokilpailemisen korkeakoulu. Seuraavan vuoden MM-kulta todisti asian. Sen jälkeen ei ole tarvinnut jännittää kilpailutilanteen hallintaa.

Valmennustyö on vaatinut töissä käyvältä suurperheen isältä paljon.

– Nyt on enää yksi lapsi kotona. Mutta en suoraan sanoen ymmärrä, miten kaikki on silloin pystytty sumplimaan. Onneksi yleisurheilu on meille perhe-elämäntapa, ja opettajan työ sopii valmentajalle. Kovilla olen välillä ollut. Vaimoa on kiittäminen paljosta.

Pitkämäki on vuodesta 2012 jatkanut uraansa kauden kerrallaan. Se sopii Kankaalle.

– Mahdollisesta jatkosta tiedän sen minkä muutkin. En osallistu siihen päätökseen, sillä tämä on Teron ura, ei minun. Apuna olen luvannut olla loppuun asti.

Synkin vuosi 2011

Mykoplasmasta kärsinyt Tero Pitkämäki otti pohjakosketuksen kaudella 2011. MM-Daegussa pettynyt urheilija kysyi Jan Zeleznyä valmentajakseen. Kangas jäi tavallaan apuvalmentajaksi, joka valvoi kotimaan harjoitukset, mutta viimeinen sana oli tshekkilegendalla.

– Jan yritti ajaa sisään aivan totaalisen uutta tekniikkaa, joka minusta ei sopinut Terolle lainkaan. Omat hälytyskellot soivat leirillä Etelä-Afrikassa, kun olin sivullisena katsomassa tekemistä. Se oli hyvin epävarmaa, mutta en puuttunut mihinkään.


Kausi 2012 alkoi katastrofaalisen huonosti. Lontoon olympiakisoissakin tuli murskapettymys (uusintadopingtestien jälkeen 4. sija), mutta loppu­kaudesta lopettamistakin miettinyt heittäjä sai muutaman huipputason laakin, ja mieli muuttui.

– Kuin ihmeen kaupalla se Janin muutosvalmennus johti siihen, että Tero löysi vanhan tekniikkansa takaisin, vaikka sisään piti ajaa uusi. Mutta muutostahan siitä haettiin, ja kortti katsottiin loppuun asti.

Kangas palasi päävastuuseen syksyllä 2012. Seuraava kausi oli loistava ja aloitti peräti kolmen arvokisamitalin putken.

Lontoon MM-kisojen keihäsfinaali heitetään lauantaina kello 22.15 alkaen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt