Ruotsi sai yleisurheilun MM-kisoihin historiallisen suuren joukkueen – valmentaja paljastaa syyt tasonnousuun

Julkaistu:

Yleisurheilu
Karin Torneklint vie Ruotsia takaisin kohti 2000-luvun kultaisia aikoja.
Vaikka Suomen ja Ruotsin yleisurheilumaaottelu on vielä edessä, yhden maaottelun Ruotsi on jo tällä kaudella voittanut, kirkkaasti.

Maa sai Lontooseen karsintajärjestelmän läpi peräti 32 urheilijan joukkueen Suomen tusinaa vastaan. Määrä on modernina aikana Ruotsin suurin MM- tai olympiatasolla.

Kymmenen finaalipaikan tavoitteesta yli puolet on jo täynnä ja mitalitilikin auki kiekonheittäjä Daniel Ståhlin ansiosta. Se oli tällä tasolla ensimmäinen syntyperäisen ruotsalaisen saavuttama mitali 10 vuoteen.

Tähtien aukot paikattu massalla

Suuri vaikuttaja uuden nousun takana on päävalmentaja Karin Torneklint, joka näki ytimestä Ruotsin huikean kukoistuskauden viime vuosikymmenellä aitajuoksija Susanna Kallurin valmentajana.


Kallurin siskokset, Kajsa Bergqvist, Stefan Holm, Christian Olsson ja Carolina Klüft olivat lajin kovia tähtiä. Kaikki huipentui Ateenan olympiakisoissa, joissa Klüft, Holm ja Olsson voittivat kultaa.

Kun vammojen kiusaamat kultaisen sukupolven ikääntyvät tähdet hiljalleen lopettivat, Ruotsin yleisurheiluun syntyi suuri aukko.

– Uusi nousu perustuu enemmän massoihin kuin yksittäisiin tähtiin, kuten silloin. Esimerkiksi Ateenassa voitimme toki kolme kultaa, mutta yksikään muu yleisurheilija ei selviytynyt siellä loppukilpailuun, Torneklint, 50, muistutti.

Vahvaa seuratoimintaa

Supertähtien takana Ruotsi menestyi koko ajan kohtalaisesti tai hyvin nuorten arvokisoissa. Lontoon joukkueen koko todistaa, että menestyjien saattamisessa aikuishuipulle Ruotsissa osataan jotain paremmin kuin esimerkiksi Suomessa.

– Toiminnan peruskivi on se, että meillä on noin 10 erittäin vahvaa seuraa, joissa toimii omistautuneita ihmisiä ja seurojen oma varainhankinta on kunnossa. Liitolla ei ole valtavasti rahaa, ja sen toiminta on melko suppeaa. Satsaamme seurojen tukemiseen, valmentajakoulutukseen ja urheilija–valmentaja-tiimien auttamiseen ja resurssointiin.

Erityisen paljon Torneklint esikuntineen panostaa siihen, että urheilijat olisivat terveitä kriittisinä aikoina.

– Ei ole dramaattista, jos kolmeakymppiä lähestyvä jo huippu-uran tehnyt urheilija kärsii vammoista. Se on jopa loogista. Mutta on tärkeää, että urheilija saa harjoitella terveenä tärkeimmän kehitysvaiheensa 17–22-vuotiaana.

Harvinainen päävalmentaja

Torneklint on entinen aitajuoksija, Ruotsin mestari pika-aidoissa 1992. Työssään hän uskoo olevansa uniikki tapaus.

– En tiedä, onko eurooppalaisissa maajoukkueissa ollut yhtään naispäävalmentajaa ennen minua, hän aprikoi.

Vaikka näkymät ovat tällä hetkellä loistavat, Torneklint asettelee sanansa varovasti.

– Emme missään nimessä ole tyytyväisiä, vaan voimme parantaa kaikessa harrastajarekrytoinnista lähtien. Ruotsiin on rakennettu monta pientä harjoitushallia, mikä parantaa lajimme asemaa kilpailussa harrastajista kovasti.

Tähtihaaveet sallittu

Suomessa yleisurheilun päähaasteena pidetään varsinkin poikatalentin päätymistä joukkuelajeihin. Ruotsissa tämäkin nähdään vain eduksi.

– Jokainen poika saa haaveilla olevansa uusi Zlatan tai Peter Forsberg. Me olemme saaneet yleisurheiluun paljon lahjakkuuksia, jotka ovat lopettaneet joukkueurheilun, mutta urheilleet siellä vuosia, päävalmentaja taustoitti.

Esimerkiksi kiekkomitalisti Ståhl on entinen jääkiekkoilija, juoksija Andreas Almgren jalkapalloilija.