Yleisurheilun MM-kisoissa ollut 183 dopingtapausta – nyt yksi mies on tikunnokassa

Julkaistu:

Yleisurheilu
MM-kisojen kolmannen kilpailupäivän globaalisti seuratuimmaksi tapahtumaksi ei noussut yksikään loppukilpailu, vaan miesten 100 metrin palkintojenjako, kirjoittaa Pekka Holopainen.
Kansainvälinen yleisurheiluliitto teki toki kaikkensa, jotta seremonia saisi huomiota niin vähän kuin mahdollista. Kansainväliset tv-lähetykset olivat ympäri maailmaa vasta käynnistymässä ja stadion täyttymässä, kun ensin Usain Bolt ja sen jälkeen nuori Christian Coleman nousivat palkintopallille.

Ja viimeisenä henkilö, joka sai lauantai-iltana Lontoon olympiastadionilla lokaa ja buuausta niskaansa kuin suurrikollinen.

Kun Justin Gatlin kello 18.51 paikallista aikaa nousi keskipallille, IAAF:n edeskäyvät puristivat VIP-aitiossaan rystysiään. Mutta nyt koettiin eräänlainen järjen voitto, vaikka yleisöllä sinänsä tietty täysi oikeus mielenilmauksiinsa onkin.

Ohikiitävä hetki

Vihellyskonsertti kesti nyt vain ohikiitävän hetken, senkin vaisuna lauantai-iltaiseen kakofoniaan verrattuna. Lontoon yleisö osoitti taas kuuluvansa maailman eliittiin alallaan.

Yhtä miestä oli jo koeteltu kylliksi.

Aiemmin päivällä Britannian kansallissankari ja IAAF:n puheenjohtaja Sebastian Coe latasi julkisuuteen, ettei pitänyt Gatlinin voitosta. Se on kaikella kunnialla paljon sanottu mieheltä, jonka johtama järjestö on periaatteessa ja jopa kirjaimellisesti kutsunut Gatlinin Lontooseen vieraakseen.


Nimittäin urheilijat saapuvat MM-kisoihin kutsukirjeen saatuaan, tällä kertaa juuri vieraanvaraisuudestaan kuuluun maahan ja kaupunkiin.

Coe toki osoitti tiettyä selkärankaa ja luonteenlujuutta valitsemalla itsensä palkintojenjakajaksi, katsomalla Gatliniä silmiin ja onnittelemalla tätä. Toki Sir Sebastian todennäköisimmin laski, että eniten yläviistoon hän joutuisi seremonian aikana katsomaan Boltia – siinä vaiheessa kun kunniatehtävän pakan päältä valitsi.

183 dopingtapausta

Ennen kuin syvennytään Gatlinin tapaukseen syvällisemmin, kelataan vielä hetki sunnuntai-illan seremoniapuolta. Ennen näiden kisojen mitalienjakoja omansa, kuuden vuoden takaa Daegun MM-kisoista, vastaanottivat Ineta Radevica, Jessica Ennis-Hill ja Jennifer Oeser. Siinä tarjoiltiin stadionilliselle porukkaa plus tv-katsomoihin lajin isoa kuvaa.

Pelkästään yleisurheilun 1983 alkanut MM-kisahistoria sisältää 183 erilaista dopingtapausta, ja jos jälkitestauksia nykyisellä 10 vuoden aikarajalla hoidetaan oikein pieteetillä, 200:n raja paukkuu pikapuoliin. Alku on lupaava.

Samaan aikaan IAAF ainakin hakkerien louhimien dokumenttien mukaan tietää kymmeniä urheilijoitaan, joiden biologiseen seurantapassiin kerätty data indikoi vahvasti dopingin käytöstä. Lontoossa hurrataan monelle näistä urheilijoista.

Yksi mies maksaa tikunnokassa hintaa.

Gatlin on faktisesti kahdesti dopingrikkeestä tuomittu urheilija. Vuoden 2006, jälkimmäisen positiivisen näytteen, aikaisen säännöstön mukaan hänelle olisi voitu antaa myös elinkautinen kilpailukielto.

Mutta amerikkalaiselle Sportsintegrity Initiative -verkkosivustolle kirjoittavan juristin Mike Morganin mukaan Gatlinin kutsuminen kaksinkertaiseksi douppariksi on täysin kohtuutonta.

Sekä USA:n oma antidopinglautakunta että IAAF:n antidopingpaneeli katsoivat 2001, että amfetamiinikäry johtui yksinomaan keskittymishäiriöihin määrätyn, kilpailujen ulkopuolella sallitun lääkkeen käytöstä. Kumpikin totesi dokumentaatiossaan, ettei Gatlin tavoitellut mitään urheiluhyötyä eikä ”huijannut”. Gatlin sai lääkityksen 9-vuotiaana.

Mutta silloisen säännöstön mukaan amfetamiini toi aina kahden vuoden rangaistuksen, lieventävistä asianhaaroista huolimatta. Sanktio lyheni vetoomuksen jälkeen yhdeksi vuodeksi.

Jälkimmäinen tapaus, 2006, oli tietysti eri juttu, mutta kohtuuden nimissä Gatlinin katsominen vain kertaalleen kärynneeksi urheilijaksi ei ole – niin – ainakaan kohtuutonta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt