Veikö ihmissilmä Ruotsilta yleisurheilun MM-kultamitalin? Tähtiheittäjä kritisoi sattumanvaraisuutta

Ehsan Hadadi tietää, miltä tuntuu hävitä arvokisakulta muutamalla sentillä.

Ruotsin Daniel Ståhl hävisi MM-kullan kahden sentin marginaalilla Liettuan Andrius Gudziusille.

6.8.2017 20:12

Iranilainen kiekonheittäjä Ehsan Hadadi, 32, jäi Lontoon MM-kisoissa karsintaan heitettyään 63,03.

– En saanut viisumia kuin viime tipassa ja pääsin Lontooseen 18 tuntia ennen kilpailua. Erikoista, etten tahdo saada Britanniaan viisumia, vaikka minulla on Yhdysvaltoihin pysyvä työlupa, Hadadi totesi Ilta-Sanomille urheilijahotellissa Towerin sillan kupeessa.

Ruotsin Daniel Ståhl hävisi kultamitalin lähes historiallisen pienellä, kahden sentin marginaalilla Liettuan Andrius Gudziusille: 69,21–69,19.

– Noin pieni ero on kiekonheitossa lähes täysin sattumanvarainen. Ei ole lainkaan varmaa, että Ståhlin heitto edes oli lyhyempi. Tämä on ikävä kyllä lajimme ikuinen ongelma.

Hadadi tarkoittaa kiekonheiton mittauksen haasteellisuutta. Hän havainnollistaa kädellään, miten nopean, lähes hipaisumaisen kontaktin kiekko voi ottaa kenttään ennen kuin pomppaa eteenpäin.

– Jälki voi olla aivan olematon, ja mittamiehen on oltava todella lähellä laskeutumispaikkaa, jotta saadaan mahdollisimman oikea mitta. Mittaus on siis aivan liikaa ihmissilmästä kiinni, kun kyse on halkaisijaltaan 22-senttisestä välineestä.

Hadadi sanoo, että lasermittaus takaa sinänsä timantintarkan mitan – toimitsijan ensin määritettyä kohdan, josta, mittaus alkaa.

– Uskon, että nykyteknologialla kiekkoon voitaisiin asentaa ainakin tällä tasolla esimerkiksi tenniksestä tuttua teknologiaa, jonka avulla mittauskohta voitaisiin määrittää absoluuttisesti oikein.

Hävisi olympiakullan 9 sentillä

Hadadi tietää suunnilleen, miltä Ståhlista tuntuu, sillä vuoden 2011 MM-kolmonen on kokenut olympiahistorian toiseksi niukimman tappion. Hän hävisi Lontoossa 2012 olympiakullan Saksan Robert Hartingille yhdeksällä sentillä: 68,27–68,18.

– Se on selvästi enemmän kuin kaksi senttiä, mutta kiekonheitossa tuollaisiakin mittausvirheitä tulee erittäin helposti. Moukari, kuula ja keihäs jättävät selvän jäljen, kiekko useasti kaikkea muuta.

Ehsan Hadadi hämmästeli kiekkofinaalin ratkaisua.

Vuonna 1904 kiekkokulta ratkesi tasatilanteessa sarjan toiseksi pisimmällä heitolla. Vuonna 1928 Suomen Antero Kivi hävisi USA:n Bud Houserille myös yhdeksän senttiä.

– Lontoossa tappio tuntui hyvin katkeralta, sillä venäläinen valmentajani oli jo 83-vuotias ja halusin voittaa hänelle kullan, parhaimmillaan 69,32 heittänyt Hadadi huokaisi.

Ensi vuonna Hadadi yrittää Jakartan Aasian kisoissa ensimmäisenä miesurheilijana saavuttaa neljännen tämän kategorian kultamitalin.

Hadadi puhuu erinomaista englantia ja venäjää, sillä hän harjoittelee paljon Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Nykyinen valmentaja taitanee ainakin voimapuolen, sillä iranilainen Hossein Tavakoli voitti Sydneyssä 2000 painonnoston olympiakultaa 105 kilon sarjassa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?