Pärjäisivätkö Martti Vainio ja Lasse Virén Lontoossa? – IS vertasi vanhoja SE-tuloksia maailman nykyisiin tilastokärkiin

Julkaistu:

yleisurheilu
Legendaarisilla Suomen ennätyksillä yllettäisiin Lontoon kisoihin, mutta ei menestykseen.
Vanhimmat voimassa olevat yleisurheilun Suomen ennätykset usein kilpailtavissa lajeissa ovat olympiakesältä 1972. Münchenin kisoissa juostiin hirmuaikoja, joita ei vielä 45 vuotta myöhemmin ole saatu alitettua.

Mutta miten Lasse Virén ja kumppanit olisivat pärjänneet Lontoon MM-kisoissa? Vai olisivatko he edes päässeet kisakoneeseen?

Virén juoksi Münchenissä nostalgiseen 5 000 metrin olympiakultaan Suomen ennätysajalla 13.16,3.

Matkan tulosraja perjantaina Lontoossa alkaneisiin MM-kisoihin oli 13.22,60, eli Virén olisi ajallaan helposti mukana lähtöviivalla. Menestysmahdollisuuksia tuskin jäisi.

Etiopian Muktar Edris on porhaltanut viisi tonnia aikaan 12.55,23, siis reilut 20 sekuntia Virénin Suomen ennätystä nopeammin. Myrskylän legendan aika riittäisi tämän kauden maailmantilastossa sijalle 38.

Vieläkin legendaarisemman suorituksen Virén teki Münchenin kymppitonnilla. Hän juoksi maailmanennätyksen 27.38,4, vaikka kaatui kesken matkan.


Martti Vainio rikkoi Virénin ennätyksen kuusi vuotta myöhemmin. Nykyisellä SE:llä 27.30,99, kuten myös Virénin ajalla, olisi kirkkaasti päästy kuulemaan Lontoon kisojen lähtölaukaus. Tulosraja oli tänä vuonna 27.45,00.

Mitalit olisivat jääneet todennäköisesti haaveeksi. Maailmantilastossa Vainion ennätysaika olisi sijalla 20, Virén olisi listalla kauempana.

Kukkoaho pääsisi juuri ja juuri mukaan

Markku Kukkoaho pinkoi 400 metrin Suomen ennätyksen 45,49 niin ikään Münchenissä. Kukkoaho pääsisi juuri ja juuri kiertämään Lontoon olympiastadionin ratakierroksen.

MM-kisojen tulosraja miesten 400 metrillä oli 45,50 eli vain sekunnin sadasosan Suomen ennätystä enemmän.

Suomen ennätyksellä olisi tyytyminen karsiutumiseen luultavasti viimeistään välierissä. Kukkoahon SE-aika olisi maailmantilaston 74. nopein tällä kaudella.

400 metrin juoksua hallitsee yleisurheilun seuraavaksi supertähdeksi kutsuttu Etelä-Afrikan Wayde van Niekerk. Kärkiaika tältä kaudelta on 43,62. Riossa mies juoksi kultaa uskomattomalla ME-ajalla 43,03.

Münchenistä on myös Pekka Vasalan 1 500 metrin Suomen ennätys 3.36,33. Vasala olisi päässyt Lontoon starttiin, jos olisi alittanut tulosrajan 3.53,40 heinäkuun 23. päivään mennessä. Sen jälkeen rajaa tiukennettiin selvästi 3.36,00:een.


Kauden kärkiaika 3.28,80 on Etiopian Elijah Manangoilla. Vasalan aika olisi kauden 52. maailmassa.

Pursiainen olisi alittanut kevyesti MM-tulosrajan

Lähes yhtä vanha on myös Mona-Lisa Pursiaisen Suomen ennätysaika 200 metrillä. Pursiainen juoksi edelleen voimassa olevan ennätyksen 22,39 Moskovan Universiadeissa 1973.

Lontoon MM-tulosrajan Pursiainen olisi alittanut kevyesti 71 sekunnin sadasosalla. Tämän kauden tilastossa Pursiainen olisi jaetulla yhdeksännellä sijalla. Yhdysvaltojen Tori Bowie on kiitänyt kauden kärkiajan 21,77.

Legendaaristen ennätysten haltijoista parhaat menestysmahdollisuudet Lontoossa olisivat Riitta Salinilla.

Salin viiletti 400 metrin Suomen ennätykseen 50,14 ja EM-kultaan Roomassa 1974. Hän olisi alittanut Lontoon kisarajan 52,10 melkein kahdella sekunnilla.

Kauden maailmantilastossa Salin yltäisi SE-ajallaan peräti jaetulle kahdeksannelle sijalle. Jenkkijuoksija Allyson Felixin kauden kärkiaika on 49,65.

MM-mitaleille 70-luvun Suomen ennätyksillä tuskin yllettäisiin. Tosin ei ylletä näissä lajeissa muutenkaan, sillä Suomella ei ole edustusta kyseisillä juoksumatkoilla tämän vuoden MM-kisoissa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt