Yleisurheilu

Yleisurheilun MM-joukkue jäämässä hälyttävän pieneksi – yksi selitys naisurheilijoiden ravinto-ongelmat

Julkaistu:

yleisurheilu
Valtava määrä Suomen kärki-urheilijoita on jäänyt kauas entiseltä tasoltaan. Miksi?
Urheiluliiton valmennuspäällikkö Jorma Kemppainen huokaisi syvään, kun IS vyörytti hänelle eilen Seinäjoella seuraavan nimilistan: Kristiina Mäkelä, Minna Nikkanen, Wilma Murto, Nooralotta Neziri, Oskari Mörö, Linda Sandblom, Antti Ruuskanen, Ari Mannio, Heidi Nokelainen, Jussi Kanervo, Jenni Kangas, Tuomas Seppänen, Henri Väyrynen, Hanna-Maari Latvala, Sandra Eriksson, Arttu Kangas, Hilla Uusimäki...

Valtava määrä Suomen eturivin yleisurheilijoita, jopa arvokisamenestyjiä on tällä kaudella jäänyt jopa dramaattisen kauas viime vuoden tai viime vuosien tasostaan.

Lontoon MM-joukkueen koko näyttää jäävän noin tusinaan urheilijaan, matalimmaksi MM- ja olympiatasolla sitten Moskovan MM-kisojen 2013.

– Huonoja merkkejä oli ilmassa jo marraskuussa, kun Ruuskanen, Mannio ja Eriksson oli leikattu.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Tämä tilanne on kiistatta hämmentänyt meitäkin Urheiluliitossa, ja olemme erittäin tarmokkaasti yrittäneet selvittää, löytyykö tähän jokin yksi yhteinen nimittäjä, johon olisimme voineet kollektiivisesti vaikuttaa, Kemppainen myöntää.

Valmennuspäällikkö muistuttaa samaan hengenvetoon, että MM-mitaleita Suomi ei liiemmin menetä, vaikka kaikki yllä mainitut urheilijat olisivat selvinneet Lontooseen.

– On hyvin dokumentoitua faktaa, että sen tason mitaliodotukset ovat koko lailla olleet viime vuosina Ruuskasen ja Tero Pitkämäen varassa.


Kemppainen on esikuntineen pohtinut, mistä kuluvan kauden kollektiivinen romahdus olisi voinut johtua. Urheilijoiden inhoama arktinen kevät ja kesä ovat hänestä huonoja selityksiä.

Kemppainen on valmistautunut kysymykseen ja kaivaa esiin paperin, jossa hän on jaotellut vaikeuksissa olevat urheilijat puoleenkymmeneen kategoriaan.

– On sellainen täysin ulkona -osasto, johon kuuluu esimerkiksi Kanervo. Toinen selvä kategoria ovat toipilaat kuten Mannio tai Ruuskanen.

– Sitten on harjoituskaudella ongelmiin törmänneitä kuten Mäkelä ja Murto. Mörön ja Nezirin ongelma on ollut ilmeisesti alipalautuminen harjoittelusta.

– Viides kategoria ovat muutamat naisurheilijat, joilla on näitä ravintopuolen ongelmia. Ne asiat ovat niin henkilökohtaisia, etten halua heitä nimetä.

Ensi vuoden EM-kisoissa oltava parempi suunta

Vaikka Kemppainen ei ole löytänyt ongelmiin yhtä yhteistä, Urheiluliitosta johtuvaa nimittäjää, hän myöntää, että nähty tilanne ei saa olla päällä, kun ensi kesänä lähestytään Berliinin EM-kisoja.

EM-kisoihin Suomi kun yleensä pystyy kisarajojen puolesta lähettämään isonkin joukkueen, toisin kuin MM- tai olympiakisoihin.

Yhden selkeän syyn Kemppainen löytää liitostakin. Koko valmentajarakenne ja -järjestelmä meni olympiakisojen jälkeen uusiksi, mikä synnyttää aina kasvukipuja.

Yleisurheilupiireissä on arvosteltu myös suomalaista huippu-urheilua johtavan Olympiakomitean roolia. Siihen suuntaan Kemppainen ei heitä tulikiveä.

– Olemme saaneet sieltä sovitusti resursseja, ja kyllähän meidän täytyy liittona viimeinen vastuu omasta lajistamme kantaa.

Jos kauden urheilijakadosta pitää kaivaa jotain positiivista, senkin Kemppainen kaivaa taskustaan.

– Monen ongelma on sellainen, jota jonain muuna aikakautena olisi hoidettu urheilussa kielletyillä valmisteilla. Tämä nyt osoittaa senkin, että niihin suomalainen huippuyleisurheilu ei turvaudu.

Vaikka MM-joukkue näyttää jäävän melko vaatimattoman kokoiseksi, kausi sisältää myös ilonaiheita.

– Nousimme joukkuemestaruuskilpailuissa Superliigaan, nuoret menestyvät omissa arvokisoissaan ja samoin parayleisurheilijat.

– Minä jaksan vielä uskoa noin 15 urheilijan MM-joukkueeseen. Ja ilman omia tulosrajojamme maantielajeissa se olisi vielä suurempi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt