Keihään olympiamitalisti Sunette Viljoenin raastava tilanne - Yleisurheilu - Ilta-Sanomat

Keihään olympiamitalisti Sunette Viljoenin raastava tilanne

Eteläafrikkalainen keihäänheittäjä Sunette Viljoen valmistautui alkukauden kisoihin Pajulahden urheiluopistolla.

Julkaistu: 19.6.2017 10:08

Naisten keihään olympiamitalistin Sunette Viljoenin isä löi tytärtään, koska tämä kertoi seurustelevansa naisen kanssa. Viljoenin piti tehdä raskas valinta: joko perhe tai rakastamansa nainen. Välit vanhempiin ja veljeen ovat nyt poikki. ”Minun täytyy puolustaa asioita, joihin itse uskon”, Viljoen sanoo Urheilusanomien haastattelussa.

Keihäänheittäjä Sunette Viljoen koki urheilu-uransa pahimman pettymyksen Lontoon olympialaisissa vuonna 2012. Unelma olympiamitalista oli ajanut eteläafrikkalaista eteenpäin jo vuosia. Ateenan ja Pekingin olympialaisissa hän ei ollut vielä valmis, mutta Lontoossa hänen piti olla 28-vuotiaana elämänsä kunnossa.

Vuotta aiemmin Viljoen oli voittanut uransa ensimmäisen MM-mitalin, ja Lontoossa hänen oli tarkoitus päästä viimein myös olympiamitalin voittaneiden keihästähtien joukkoon.

Toisin kävi. Karsintakisassa kolmanneksi sijoittunut Viljoen jäi finaalissa karvaasti neljänneksi. Saksan Linda Stahl kiilasi neljännellä kierroksella pronssimitaliin, eikä parhaansa heti avauskierroksella heittänyt Viljoen pystynyt vastaamaan.

»Se oli surullisin hetki urallani. Pääsin niin lähelle ja sijoituin neljänneksi», Viljoen, 33, muistelee.

Sunette Viljoen kilpaili Lahden Eliittikisoissa 9.6.

Urheilu-uran suru sai kuitenkin seurakseen siviilielämän ilon. Viljoen tapasi pian Lontoon kisojen jälkeen nykyisen tyttöystävänsä LiMari Louwn. Etelä-Afrikassa uutistenlukijana työskentelevästä Louwsta tuli Viljoenille kallio, jota vastaan nojata urheilupettymysten keskellä.

Olympialaisten neljäs tila ja muut urheiluun liittyvät murheet olivat kuitenkin lopulta pieni huoli sen rinnalla, mitä Viljoen on joutunut kestämään rakkautensa vuoksi.

Viljoenin vanhemmat eivät ole missään vaiheessa hyväksyneet tyttärensä seurustelua naisen kanssa. Myös hänen veljensä on suhdetta vastaan: viime kesän Rion olympialaisten alla Viljoen kirjoitti tunteikkaan Facebook-viestin, jossa kertoi veljen lyöneen häntä. Riidan aiheena oli ollut taas kerran Viljoenin seksuaalinen suuntautuminen. Keihäänheittäjä on kertonut myös isänsä lyöneen häntä samasta syystä.

»Se on tehnyt minusta vahvan niin monella tavalla. Minun on täytynyt puolustaa asioita, joihin minä uskon, ja taistella niin itseni kuin LiMarin puolesta», Viljoen kertoi Urheilusanomille Pajulahdessa, jossa hän oli valmistautumassa Lahden Eliittikisoihin ja Paavo Nurmen kisoihin.

 Vanhempani ovat ylpeitä minusta urheilijana, mutta eivät minun henkilökohtaisesta puolestani.

Viljoen ja Louw ovat pitäneet yhtä pian viiden vuoden ajan. Haaveissa siintää keihästähden mukaan myös avioliitto. Perheensä mielipiteistä Viljoen ei enää jaksa välittää.

»En pysty tekemään mitään vanhempieni ajatuksille, joten en käytä energiaani siihen. Tämä on vain ja ainoastaan heidän ongelmansa, ei minun. Toivottavasti vanhempani muuttavat joskus mielipiteensä, mutta en voi enää rikkoa sydäntäni heidän vuokseen», Viljoen sanoi.

»Vanhempani ovat ylpeitä minusta urheilijana, mutta eivät minun henkilökohtaisesta puolestani. Eihän sen niin pitäisi olla. Kaikki haluavat, että heidät hyväksytään kokonaisina.»

Viljoen on pyrkinyt poistamaan kaiken turhan negatiivisuuden elämästään. Se tarkoittaa sitä, ettei hän enää tapaa vanhempiaan. Kurjan tilanteen valopilkkuna on se, että Viljoenin pian 12-vuotias Henre-poika asuu nykyään pysyvästi äitinsä luona. Henre oli pitkään Viljoenin vanhempien hoidossa keihäänheittäjän kiireisen aikataulun vuoksi.

»Hän on elämäni pieni rakkaus. Tai eihän hän enää ole niin pieni!»

»Haluan olla hyvä äiti ja samalla maailmanluokan urheilija. Agenttini sanoi juuri, että minun täytyy nyt kisakauden alla siirtyä taas äitimoodista tappajamoodiin», Viljoen naurahti.

Viljoen sai olympiahopeaa Riossa.

Siviilielämän myrskyt eivät ole estäneet Viljoenin menestystä urheilussa. Rion olympialaisissa hän sijoittui keihäsfinaalissa toiseksi ja saavutti vihdoin ja viimein himoitsemansa olympiamitalin.

»Olen entistä ylpeämpi siitä mitalista siksi, että saavutin sen kaikesta henkilökohtaisesta painolastista huolimatta. Nyt tiedän, että selviän henkisesti vaikka mistä.»

Rion jälkeen Viljoenin henkistä kanttia koetteli – ja vahvisti – Etelä-Afrikan silloinen urheiluministeri Fikile Mbalula. Mbalula oli luvannut maan olympiamitalisteille lisäbonuksen kotiinpaluujuhlien yhteydessä, mutta rahaa ei sitten kuulunutkaan. Viljoen tiedusteli asiaa kohteliaasti ensin yksityisellä Twitter-viestillä.

»Hän vastasi minulle todella inhottavasti. Sen jälkeen kirjoitin Twitteriin viestin siitä, minkälaista kohtelua jouduin kestämään urheiluministeriltä. Koko asia sai lopulta hurjat mittasuhteet», Viljoen kertoi.

Viljoen ja muut mitalistit saivat bonuksensa lopulta mediahässäkän saattelemana.

»Olen sellainen ihminen, joka taistelee urheilijoiden puolesta. En pysy hiljaa, jos olen tyytymätön johonkin. Ikävä juttu, että sen asian piti mennä sosiaalisen median kautta, mutta mitä muutakaan olisin voinut tehdä?»

Mutta se Rion jälkeisistä sotkuista. Viljoen on läpi pitkän uransa siirtänyt katseensa aina nopeasti kilpailusta ja tavoitteesta toiseen. Rion jälkeen hänen katseensa siirtyi tietysti tämän kesän päätavoitteeseen, Lontoon MM-kisoihin. Elokuussa häämöttävät kilpailut tarjoavat Viljoenille tilaisuuden karkottaa vuoden 2012 olympialaisten haamut, kun hän pääsee heittämään samalla stadionilla tällä kertaa maailmanmestaruudesta.

Viljoenin palkintokaapissa on olympiahopea ja kaksi MM-pronssia, mutta kulta häneltä vielä puuttuu. Maailmanmestaruuden ohella häntä ajaa eteenpäin toinenkin tavoite: maailmanennätys. Tshekkiläisen Barbora Špotákován nimissä oleva ennätys on 72,28. Viljoenin oma ennätys 69,35 on viiden vuoden takaa.

»Uskon vakaasti, että voin rikkoa maailmanennätyksen. Minulla on sydän, käsi ja nopeus kunnossa yhteen täydelliseen heittoon.»

Lisää aiheesta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?