Suomalainen juoksijakaunotar selvisi burnoutista ja mediakohusta: ”Tuli paljon paskaa niskaan” - Yleisurheilu - Ilta-Sanomat

Suomalainen juoksijakaunotar selvisi burnoutista ja mediakohusta: ”Tuli paljon paskaa niskaan”

Noora Toivo uskoo, että vanhemmallakin iällä voi menestyä.

Noora Toivo uskoo, että vanhemmallakin iällä voi menestyä.

Julkaistu: 8.6.2017 6:05

Noora Toivo päätti olla välittämättä muiden mielipiteistä ja satsaa nyt täysillä urheiluun.

Juoksija Noora Toivo rysähti reilut kaksi vuotta sitten kerralla myös niiden tietoisuuteen, jotka eivät seuraa urheilua. Blogiteksti urheilijan ulkonäköpaineista ja Arto Bryggaren kipakka vastaus kirjoitukseen synnyttivät silloin mediakohun.

– En odottanut noin kovaa haloota. Blogissani kävi neljän päivän aikana 250 000 lukijaa, Toivo kertoo.

400 metrin aitoja päämatkanaan juoksevan Toivon kirjoitus käsitteli hänen painoaan. Kiloja oli juoksijalle kymmenen liikaa, ja omassa kropassa oli ikävä olla.

– Mielestäni on väärin arvioida ulkonäön perusteella, kuka on urheilija ja kuka ei. Toki seitsemän kiloa ylimääräistä rasvaa vaikuttaa suorituskykyyn, mutta jokaisen pitäisi saada tehdä mitä haluaa, oli minkä näköinen tahansa.

Toivon painonnousu juonsi juurensa burnoutiin, jolla oli pitkäaikaiset vaikutukset. Kohun syntyessä hän oli vasta alkanut päästä takaisin jaloilleen.

– Tuli paljon paskaa niskaan, mikä vaikutti tosi negatiivisesti ja teki takapakkia, hän myöntää.

Kohu myös opetti. Vaikka ikävät kommentit satuttivat, valtaosa palautteesta oli positiivista. Nuoret urheilijat kirjoittivat, kuinka he ovat miettineet samoja asioita.

– Opin, että teen omaa juttuani muista välittämättä. Jos haluan urheilla, ja joku pitää sitä pelleilynä tai minua huomiotyrkkynä, niin en voi sille mitään. Kohu toi myös vahvuutta.

Noora Toivo kertoo olevansa sinut kroppansa kanssa.

Noora Toivo kertoo olevansa sinut kroppansa kanssa.

Sen myötä tamperelaisjuoksija teki noin vuosi sitten päätöksen satsata vielä kerran kaikki urheiluun. Tällä hetkellä hän tekee satunnaisia viestintätöitä firmassaan ja elää pääasiassa säästöillään. Kotiväki, valmentajana toimiva isäpuoli ja uusi voimavalmentaja saivat hänet vähitellen uskomaan itseensä.

– Eipähän nelikymppisenä ärsytä, miksi en panostanut kun pystyin. Vaikka kaikki menisi päin honkia, eipähän tarvitse jossitella.

Huonot päivät hyvällä tasolla

Toivo on leireillyt kolme kertaa talven aikana. Hän oli syksyllä kuusi viikkoa siskonsa Emma Millardin luona Los Angelesissa, neljä viikkoa alkukeväästä Etelä-Afrikassa ja huhti-toukokuussa Portugalissa.

Tekeminen on näkynyt tuloksissa. Myös huonommat päivät ovat hyvällä tasolla.

– Koen, että olen valovuosia kovemmassa kunnossa kuin viime vuonna ja vähintään samalla tasolla kuin ennätysaikoina.

Toivo on kertonut urheilu-uransa jatkamiseen liittyvistä syistä Instagram-päivityksessään.

Yksi kesän tavoitteista on Kalevan kisat, jotka menivät vuosi sitten pieleen munuaistulehduksen vuoksi.

– Olen ollut finaalissa 17-vuotiaasta lähtien. Mitali olisi hieno juttu, mutta se riippuu muistakin. Haluaisin myös 4 x 400 m viestiin Ruotsi-maaottelussa ja Euroopan cupissa.

Vaikka Toivon upeassa urheilijan kropassa on edelleen hänen mukaansa pari kiloa ylimääräistä, hän ei ota asiasta paineita. Vaikeista jutuista on hänen mielestään silti hyvä puhua ääneen.

– Urheilussa on vaiettuja asioita. Urheilijoilla on paljon ulkonäköpaineita ja masennusta. Pikkuhiljaa onneksi aletaan heräillä siihen, että tulosten taustalta löytyy ihmisiä, joilla on myös heikkouksia.

Nuoruuden ihannointi ärsyttää

Toivo täyttää tässä kuussa 28 vuotta. Kaksi vuotta sitten kohun aikaan Arto Bryggare ilmoitti Toivon olevan liian vanha unelmoimaan menestyksestä.

Juoksija kertoo suoraan vihaavansa ylenpalttista nuoruuden ihannointia lajissaan.

– Aikuisurheilua ei oikein pidetä minään. 24-vuotiaana olin lajini vanhin, mikä oli kummallista. Minua inspiroivat enemmän ne urheilijat, jotka breikkaavat aikuisiällä ja jatkavat pitkään, hän sanoo.

Toivo nimeää yhdeksi esimerkiksi 34-vuotiaan pituushyppääjän Jaana Sieviläisen. Hän muistuttaa, että miesten puolella yli kolmekymppiset tekevät edelleen kovia tuloksia esimerkiksi heittolajeissa. Pikajuoksija Kim Collins on juossut MM-mitaleita lähes nelikymppisenä.

– Liian helposti sanotaan, että olet jo noin vanha, ei sinusta ole mihinkään. On tyhmää lyödä kaikki urheilijat samaan muottiin, Toivo puhisee.

– Yritän olla poikkeus ja toivottavasti pystyn tekemään tulosta vähän vanhempanakin.

Syntynyt: 29.6.1989

Kotipaikka: Tampere

Laji: 400 metrin aidat

Ennätys: 59,28 (2013)

Seura: Toijalan Vauhti

Saavutukset: 7 aikuisten SM-mitalia, alle 23-vuotiaiden EM-kisaedustus (2009)

Muuta: Valmistui tradenomiksi 2014. Pyörittää omaa viestintä- ja markkinointialan firmaansa.

Tuoreimmat osastosta