Yleisurheiluennätysten mitätöinti sai alkunsa hollantilaisen kiekonheittäjän tv-haastattelusta tekemästä tunnustuksesta

Julkaistu:

Yleisurheilu
Vuoden 1984 Los Angelesin olympiakisojen kiekonheiton kultamitalistin Ria Stalmanin tammikuussa 2016 antama tv-haastattelu johti yleisurheiluennätysten vallankumoukselliseen uudelleenharkintaan. Juha Kanerva kirjoittaa tällä viikolla historiaan menevistä Euroopan ennätyksistä.
Maallisen kunnian katoavaisuudesta saatiin esimerkki viime vuonna, kun Alankomaiden yleisurheiluliitto vei vuoden 1984 kiekonheiton olympiavoittajalta Ria Stalmanilta maan ennätyksen.

Perusteena oli Stalmanin tammikuussa 2016 antama haastattelu, jossa hän kertoi käyttäneensä anabolisia steroideja huippuvuosinaan.

Tapaus Stalman liittyy Euroopan yleisurheiluliiton (EA) viikonloppuna tekemään päätökseen, jonka perusteella lähes kaikki maanosan ennätykset siirtyvät kategoriaan ”entiset EE:t”.

Asiaa valmistelleen ryhmän raportissa Stalman mainitaan esimerkkinä siitä, kuinka vanhojen ennätysten vertailu nykyiseen tulostasoon on epäreilua.

Syynä on antidopingtoiminnan uskottavuus eri aikakausina. Monet 1980-luvun ennätykset syntyivät aikana, jolloin harjoituskaudella ei testattu, ja hormoneista kärysivät vain tyhmät.

Sama pätee 1990-lukuun ja epohormoniin, jonka käyttö oli yleistä varsinkin kestävyyslajeissa.

***

Mitä EA:n hallitus oikeastaan päätti? Vuodesta 2018 lähtien aikuisten sarjoissa Euroopan ennätyksiksi hyväksytään vain sellaiset tulokset, jotka täyttävät seuraavat kriteerit.

1) Ennätyksen on täytynyt syntyä korkeimman tason kilpailuissa, joissa toimitsijoiden pätevyys on taattu ja ajanotto sekä reittien mittaus hoidetaan luotettavasti.

2) Urheilija on testattu useasti harjoituskaudella edeltävän 12 kuukauden aikana.

3) Ennätyksen jälkeen annetun dopingnäytteen täytyy olla säilytettävissä ja uudelleen testattavissa kymmenen vuoden ajan.

4) Ennätyksen tehnyt urheilija ei saa syyllistyä vakavaan sääntörikkomukseen (kuten doping) myöhemminkään urallaan.

Ja mitä tämä tarkoittaa nykyisten ennätysten suhteen? Dopingnäytteitä ryhdyttiin säilyttämään vasta vuonna 2005, mutta niitä varastoitiin vain kahdeksan vuotta, jonka jälkeen näytteitä ei voida enää yksilöidä.

Kymmenen vuoden säilytysaikaan siirryttiin vasta uuden Wada-koodin tultua voimaan 1.1.2015.

Koska vain MM-kisoissa ja olympiakisoissa otetut näytteet on tiettävästi säilytetty niiden analysoinnin jälkeen, kriteerit täyttäviä ennätystuloksia on voitu tehdä vain Pekingissä 2015 ja Riossa 2016.

Euroopan ennätysten osalta tämä tietäisi sitä, että miesten EE-tuloksista yksikään ei täyttäisi kriteerejä. Naisten listalta löytyy sentään yksi tulos eli Alankomaiden Dafne Schippersin Pekingin MM-kisoissa 2015 juoksema 200 metrin EE 21,63.

***

EA:n päätös on vallankumouksellinen, ja sitä on ehditty moittia monelta suunnalta. Kiireisimmät ovat jo ehtineet uhata Kansainvälistä yleisurheiluliittoa (IAAF) oikeustoimilla, vaikka se ei ole asiaa vielä edes käsitellyt.

Puheenjohtaja Sebastian Coe osallistui EA:n hallituksen kokoukseen ja ilmoitti tukevansa rohkeaa päätöstä, vaikka se tietää hänen oman 1 000 metrin EE:n 2.12,18 siirtymistä hyllylle.

IAAF käsittelee asiaa elokuussa Lontoossa. Silloin nähdään, hyväksyvätkö muut maanosat eurooppalaisten radikaalin linjan.

Lisää Juha Kanervan kolumneja voi lukea tämän linkin takaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt