17 ME:n Kulta-Kalle Kangasniemi ihmettelee yleisurheilun ennätysten mitätöimistä – ”Kyllä nykyäänkin käytetään dopingia” - Yleisurheilu - Ilta-Sanomat

17 ME:n Kulta-Kalle Kangasniemi ihmettelee yleisurheilun ennätysten mitätöimistä – ”Kyllä nykyäänkin käytetään dopingia”

Painonnoston olympiavoittaja ei ymmärrä Euroopan yleisurheiluliiton tekemää päätöstä vanhojen ennätysten heittämisestä romukoppaan.

Kaarlo Kangasniemi on edelleen kovassa kunnossa.

2.5.2017 19:24

Euroopan yleisurheiluliitto (EA) päätti viikonloppuna, että moni nykyään voimassa olevista Euroopan ennätyksistä menettää ennätysarvonsa ja muuttuu sananmukaisesti ”entiseksi EE:ksi”. Suomalaisia yleisurheilijoita asia ei liikuta, koska sinivalkoisia EE-tuloksia ei ole voimassa.

Suomalaisista urheilijoista painonnostaja Kaarlo Kangasniemi on moninkertainen ME-mies, jonka lajissa ennätyslistoja on reivattu pariinkin kertaan. Ja samasta syystä kuin yleisurheilussa nyt.

– Dopingin avulla tehtyjen tulosten hylkäämiseksi, Kangasniemi kertoo.

Ikämiesten ME

Kansainvälinen painonnostoliitto muutti kahteen kertaan (vuosina 1993 ja 1998) painoluokkien kilorajoja, jotta päästiin eroon vahoista ennätyksistä. Vuoden 1993 päätös kosketti myös Kangasniemeä, joka innostui 1990-luvun puolivälissä kilpailemaan ikämiessarjoissa.

– Nostin vuonna 1996 yli 55-vuotiaiden sarjassa työnnön ME:n 136,0 kiloa. Jos kilorajoja ei olisi muutettu, en olisi kyennyt ennätykseen, sillä vanhat lukemat olivat paljon kovempia, Kangasniemi muistelee.

Porilainen ei ole salaillut omaa dopingmenneisyyttään vaan on kertonut avoimesti aineiden käytöstä 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. Huippu-urheilumaailmaan tutustuneena hän suhtautuu Euroopan yleisurheiluliiton hankkeeseen varsin skeptisesti.

– Onko oikein siirtää syrjään vanhat ennätykset, koska kyllä nykyäänkin käytetään, kuuluu Kangasniemen arvio.

Kunnianhimo ajaa purkille

Hänen mukaansa huippu-urheilijoiden kunnianhimo ja menestymisenhalu eivät ole muuttuneet miksikään, vaikka vuosituhat on vaihtunut.

– Jos huipulle tähtäävällä urheilijalla on tarjolla keinoja, joiden avulla suoritustaso parantuu olennaisesti, aika moni myös hyödyntää niitä, Kangasniemi arvelee.

Meksikon olympiakisoissa 1968 korkeimmalle korokkeelle noussut ”Kulta-Kalle” muistuttaa lääketieteen kehittymisestä.

– Koko ajan keksitään lisää ja parempi aineita. Testaajat ovat aina jälkijunassa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?