Päälle satoi vessapaperia ja kyynärpäät heiluivat – olympiamitalisti Tapio Kantanen ei unohda uudenvuodenyötä 1972–73

Julkaistu:

Yleisurheilu
Tapio Kantanen viihtyi legendaarisessa uudenvuodenyön juoksussa, jossa ei vältytty kyynärpäätaisteluilta.
Pyhää Silvesteriä muistellaan katolisessa maailmassa monella tavalla. Brasiliassa tunnetuin tapahtuma on ex-paavin kuolinpäivänä São Paulo kaduilla juostava uudenvuodenyönjuoksu, joka järjestetään tänään 92. kerran.

Kisan startti oli vuoteen 1989 lähellä keskiyötä, jolloin maaliin saavuttiin uuden vuoden puolella. Nykyään kisa juostaan IAAF:n vaatimuksesta – turvallisuus- ja televisiointisyistä – valoisan aikaan alkuillasta.

Estejuoksija Tapio Kantanen vieraili São Paulossa kolme kertaa ja oli parhaimmillaan viides (1972–73).

– Lukiessani 17-vuotiaana juttuja kisasta ajattelin, että jospa pääsisi joskus sinne kilpailemaan, Kantanen kertoo.

Mahdollisuus ”timanttireissuun” ilmaantui syksyllä 1972, kun tuore olympiamitalisti sai kutsun pitkälle harjoitus- ja kilpailumatkalle Lasse Virénin vanavedessä.

– Se oli ensimmäinen kaukomatkani. Lensimme Rooman kautta Rio de Janeiroon, jonka nähtävyyksiä ihailimme yläilmoista.

São Paulon kisassa jos katsoi ylös, naamaan läsähti valkoista tavaraa.

– Ihmiset seurasivat kisaa ikkunoista ja parvekkeilta, josta he heittivät vessapaperia pitäen rullan toisesta päästä kiinni, Kantanen kuvaa.

Kadullakin sai olla tarkkana.

– Tärkeintä oli startti, jossa piti tunkea itsensä eturiviin.

Lähdön piti olla klo 23.38, mutta poliisiketju ei yleensä onnistunut pidättelemään juoksijoita h-hetkeen asti.

– Vuoden 1979 kisassa muutama juoksija säntäsi matkaan sivukautta, eikä siinä ryysiksessä voinut ampua varaslähtöä takaisin.

Aseiden paukuttelu ei ollut miljoonakaupungin vilinässä mitenkään poikkeuksellista.

– Vuodenvaihteessa 1974–75 hotellissamme asui unkarilainen kilpailija, joka ei uskaltanut lähteä yksin lenkille.

Perinteinen kisareitti oli mitaltaan 8,8 kilometriä ja sisälsi kapeita katuosuuksia.

– Siinä taisteltiin mies miestä vastaan ja välillä piti turvautua kyynärpäihin.

Vuoden 1972 kisan voitti Kolumbian Victor Mora, joka vei kisan nimiinsä neljä kertaa.

– Mora harmitteli illallispöydässä, että Etelä-Amerikassa järjestetään vain katujuoksuja, eikä juurikaan ratakisoja.

Kantasen vuosi vaihtui usein ulkomailla. Yöjuoksut tulivat tutuiksi myös Madeiralla ja Madridissa.

– Olin Madeiralla viikon, ja hotelli toimitti minulle joka päivä pullon portviiniä. Eihän niitä ehtinyt juomaan, joten matkan päätteeksi pakkasin sitten koko lastin attaseasalkkuun.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt