Yleisurheilu

Tuija Helander Rion kuumasta puheenaiheesta: ”Miehiset voimat jylläsivät niin sanotusti tavalliset naiset”

Julkaistu:

Yleisurheilu
Tuija Helander on ottanut kantaa yleisurheilumaailmaa puhuttaneeseen Caster Semenyan tapaukseen.
Entinen huipputason 400 metrin aitajuoksija pohtii Satakunnan Kansassa julkaistussa kolumnissa naisurheilun muuttuvaa kenttää ja tulevaisuutta.

Olympiakultaa Riossa voittaneen Semenyan testosteronitasot ovat huomattavasti keskiarvoa korkeammat. Ilmiötä kutsutaan hyperandrogenismiksi. Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF määritteli vuonna 2011 testosteronitason, jota naisten sarjassa kilpaileva urheilija ei voi ylittää.

Asiantuntijoiden käsityksen mukaan Semenya joutui käyttämään testosteronitasoja alentavaa lääkitystä voidakseen kilpailla.

Kansainvälinen urheilun vetoomustuomioistuin CAS katsoi IAAF:n testosteronitason määrittelyn epäoikeudenmukaiseksi. CAS:n päätöksen mukaan ei ole olemassa yhtä ratkaisevaa kriteeriä, joka määrittää sukupuolen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Helander epäilee, että kaikilla kolmella Rion 800 metrin mitalistilla on naisten keskivertolukemaa selvästi korkeammat testosteronitasot.

– Näytti siltä, että miehiset voimat jylläsivät niin sanotusti tavalliset naiset. Vaikka näin ei varmaan saisi sanoa, sillä nykyään on niin vaikeaa määritellä, mikä on normaalia ja mikä ei, Helander sanoo Ilta-Sanomille.


IAAF:llä on vuosi aikaa etsiä uusi keino määritellä sukupuoli, muutoin CAS:n päätös pysyy voimassa. Vanhat gynekologiset testit tai kromosomitesti koetaan ihmisoikeuksien vastaisina.

– Olin 16-vuotiaana menossa Helsingin Eurooppa-cupiin. Olin saapunut Otaniemen kisakylään, kun Mona-Lisa Pursiainen tuli kertomaan, että minun pitää mennä seksitestiin. Ei siellä onneksi tehty muuta kuin raaputettiin poskesta sylkeä lasilevylle, Helander kertoo kromosomitesteistä.

– Minulla on edelleen tallessa seksikortti, joka todistaa minun olevan nainen.

Rajanveto tarpeen

Myös Marja-Liisa Kirvesniemi on aiemmin kertonut joutuneensa nöyryyttävään, miesgynekologien tekemään sukupuolitestiin kilpailun yhteydessä.

Sukupuolitestit on jätetty historiaan, mutta silti jonkinlainen rajanveto olisi Helanderin mielestä tarpeen.

– Miten se pitäisi tehdä, on kimurantti kysymys, johon en osaa vastata.

– Tuntuu kuitenkin, että tällä hetkellä naiset eivät ole samalla viivalla, kun mukana on poikkeusyksilöitä.

Helander uskoo, että naisurheilu voi muuttua radikaalisti tulevaisuudessa.

– Varmaan kykyjenetsijät, valmentajat ja managerit suuntaavat katseensa yhä enemmän näihin poikkeusyksilöihin. He alkavat voittaa lajeja, joissa voimalla on merkitystä. Ehkä naiset alkavat suunnata enemmän rytmiseen kilpavoimisteluun ja lajeihin, joissa fyysisyydellä ei ole niin iso merkitys, Helander pohtii.


Toinen mielenkiintoinen kysymys ovat sukupuoltaan vaihtaneet urheilijat. Kansainvälisen olympiakomitean linjauksen mukaan tällaisen urheilijan pitää osoittaa, että hänen testosteronitasonsa on ollut tietyn rajan alapuolella 12 kuukautta ennen kilpailusuoritusta.

– Jos henkilö on ollut mies 20 vuotta, hän on ehtinyt hankkia aika hyvät ominaisuudet, vaikka testosteronitasoja alennettaisiin. Jos on työntänyt seitsemän kilon kuulaa, niin naisten neljän kilon kuula tuntuu sen jälkeen paljon kevyemmältä, Helander pohtii.

– En millään lailla kannata syrjintää, mutta haluaisin, että tästä keskustellaan. Tällä hetkellä asiasta pelätään keskustella, ja siitä tulee helposti ihmisoikeuskysymys.

Helanderin mukaan jako miehiin ja naisiin on löyhentynyt, mikä tekee tilanteesta kimurantin.

– Pahimmassa tapauksessa päädytään yhteen kaikille avoimeen sarjaan, Helander sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt