Ällistyttävällä ME-tuloksella epäinhimillinen historiansa – itkua ja veristä kilpailua

Julkaistu:

Etiopian dopingtilanteesta liikkuu paljon huhuja, mutta mittavia paljastuksia ei ole nähty, kirjoittaa Marko Lempinen Rio de Janeirosta.
Muistan elävästi syyskuun 1993, jolloin Kiinasta kantautui uskomaton uutinen: Wang Junxia oli juossut naisten 10 000 metrin uuden hurjan maailmanennätystuloksen 29.31,78. Ei mitään rajaa!

Ensimmäinen, rehellinen reaktioni oli, että en uskonut aikaa todeksi. Wang Junxia paransi ME-tulosta kerralla peräti 42 sekuntia, mikä ei kerta kaikkiaan tuntunut uskottavalta. Vuodessa kiinatar oli parantanut tuloksiaan yli kahdella minuutilla. Kyyniset D-epäilykset nousivat pintaan – kuten useilla ympäri maailmaa. Mutta pulinat pois, urheilija on puhdas ja syytön, kunnes toisin todistetaan.

Pidin jokseenkin varmana, ettei tätä ME:tä rikottaisi koskaan. Ja taas kerran olin väärässä.

Etiopian Almaz Ayanan perjantaina Rion yleisurheilustadionilla juoksema kymppitonnin uusi ME 29.17,46 on ällistyttävä, kuin toiselta planeetalta. Juttelin juoksun jälkeen yhden yleisurheiluasiantuntijan kanssa, ja hänkin sanoi, ettei ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa. Ajatella, että Ayanan viimeisen viitosen aika sijoittuu 5 000 metrin kaikkien aikojen tilastossa sijalle 16! Tähän asti ei ole pidetty mahdollisena, että joku voisi pystyä tällaiseen tykitykseen soolojuoksuna, mutta urheilulla on monesti kummallinen tapa yllättää.

Etiopia on jo pitkään hallinnut kestävyysjuoksua Kenian kanssa. Puhutaan paljon siitä, että näissä maissa treenataan hullunlailla ja että olosuhteet kestävyysjuoksulle ovat optimaaliset. Totta. Harvat kuitenkin tietävät, että ennätysaikojen ja mitalien taustalla on useimmiten myös raju, epäinhimillinen historiansa.

Monet Etiopian juoksutähdet ovat nuorena eläneet helvetillisiä aikoja maan lahjakkuuksille tarkoitetuissa juoksukouluissa. Koska koulujen välinen kilpailu lahjakkuuksista on armotonta, niiden vetäjät ovat usein luvanneet nuorten vanhemmille maat ja mammonat. Todellisuudessa nuoret ovat nähneet juoksukouluissa nälkää ja joutuneet paikoin elämään jopa taivasalla, vailla minkäänlaista tukea ja turvaa. Nuorten, joista osa on van reilu kymmenvuotiaita, illat ovat olleet alituista itkua. Erittäin monet ymmärrettävästi antavat todella nopeasti periksi.

Juoksukouluissa pelin henki on tyly. Vain kaikkein parhaimmat voivat olla varmoja siitä, että saavat inhimillistä kohtelua – vain kaikista parhaat. Juokseminen on monille ainoa tapa päästä köyhyydestä rikkauksiin, joten ei ihme, että kilpailu on veristä. Kirjaimellisesti. Kun kilpailu on hurjaa, aina jotkut selviävät huipulle.

Epäinhimillinen taistelu johtaa myös väärinkäytöksiin. Kenian juoksijoiden dopingin käyttö ja väärinkäytökset ovat jo alkaneet paljastua. Kaiken huippu oli torstaina eetterin noussut uutinen siitä, että kenialaisvalmentaja oli yrittänyt esittää dopingtestissä omaa valmennettavaansa. Puheet puhtaasta juoksuihmeestä voidaan lopettaa!

Onko tilanne yhtä synkkä Etiopiassa? Huhuja liikkuu paljon, mittavia paljastuksia ei kuitenkaan ole nähty.

Ayanan juoksu oli valtava lähtölaukaus Rion yleisurheilutapahtumille. Etiopialaisen puhtauttakin varmasti epäillään, mutta yhtä totuutta mikään ei muuta: Ayana on yksi kaikkien aikojen kestävyysurheilulahjakkuuksista.