Supertähdet näpäyttivät yleisurheilun EM-järjestäjiä – Tommi Evilä: ”Ei pidä tehdä liian nopeita johtopäätöksiä”

Julkaistu:

Yleisurheilu
EM-kisat päättyvät tänään Hollannin Amsterdamissa. Ilta-Sanomien yleisurheiluasiantuntija Tommi Evilä pohtii, millainen kisojen asema on olympiavuonna.
Kuten neljä vuotta sitten Helsingissä etenkin kärkijuoksijat säästelivät Amsterdamissa.

200 metrin maailmanmestari, kotiyleisön suursuosikki Dafne Schippers ei puolustanut Zürichin tuplakultaansa vaan jätti paraatimatkansa suosiolla väliin. Satasen mestaruuden Schippers vei 0,30 sekunnin voittomarginaalilla, joka on suurin sitten 1950. Kakkosella kulta olisi irronnut suorastaan lönkötellen – Dina Asher-Smithin voittoaika 22,37 on yli neljä kymmenystä Schippersin maailman kärkiaikaa heikompi.

Toinen eurooppalainen supertähti, 2010-luvulla 5 000 ja 10 000 metriä suvereenisti hallinnut Mo Farah viittasi kintaalla kisoille jo viime vuonna.

Amsterdamissa ja Rio de Janeiron kesäolympialaisissa IS:n yleisurheiluasiantuntijana toimivan Tommi Evilän mukaan vielä on liian aikaista tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, onko EM-kisojen järjestäminen olympiavuonna järkevää.

– Vaikka maailma muuttuu koko ajan hektisemmäksi, ei pidä tehdä liian nopeita johtopäätöksiä. Asioille pitää antaa aikansa, jotta ne löytävät uomansa. Valitettavasti minulla ei ole kompetenssia sanoa, mikä on se aikaväli.

– Mielestäni eurooppalaiset yleisurheilijat tarvitsevat kuitenkin näitä kisoja. Kun ajatellaan olympialaisia ja niissä kilpailtavia juoksumatkoja, etenkin kestävyysmatkoja, niin ovathan eurooppalaiset helisemässä. Se tarkoittaa taas sitä, että jos halutaan jatkuvuutta eurooppalaiseen yleisurheiluun, joka on muutenkin jo isojen palloilulajien puristuksessa, niin jotain on tehtävä. Arvokilpailuiden lisääminen on ollut yksi ratkaisu, haettu samanlaista systeemiä kuin uinnissa. Urheilijoiden ansaintamahdollisuudet ja motivaatio paranevat, kun on kilpailuita joissa voi pärjätä, Evilä sanoo.

Aikatauluissa parannettavaa

Suomalaisista urheilijoista keihäänheittäjä Antti Ruuskanen kärsi palautumisongelmista, kun karsinnan ja finaalin välille jäi aikaa vain vuorokausi. Evilä nostaa aikatauluongelmista toiseksi esimerkiksi miesten 200 metriä.

– Semifinaalin ja finaalin välillä jäi palautumiseen aikaa alle kaksi tuntia. Iso osa ukoista juoksee kuitenkin myös viestin ja satasen, joten on se sellainen härkäannos, joka nostaa loukkaantumisriskiä aivan älyttömästi. Nyt jengi pohtii, mikä on siedettävä riski.

400 metrin aitajuoksussa neljänneksi sijoittunut Oskari Mörö joutui juoksemaan yhden juoksun enemmän kuin mitalikolmikko, koska suomalainen ei mahtunut tiettyyn päivämäärään mennessä Euroopan tilastossa 12 parhaan joukkoon. Evilä ei halua jossitella, ratkesiko EM-mitali sääntöuudistukseen.

– Jos olet tiettyyn päivämäärään mennessä 12 parhaan ulkopuolella, juokset kolme juoksua. Piste. Tilanne oli tiedossa etukäteen, joten se ei voinut tulla yllätyksenä kenellekään. Se on vähän sama kuin että jos aamukarsinta yllättää, kalenteria kannattaa lukea pikkaisen aikaisemmin.


Viiden päivän rypistys

EM-kisat on järjestetty kahden vuoden välein vuodesta 2010 alkaen. Vuoden 1962 jälkeen kisat ovat kestäneet aina vähintään kuusi päivää, mutta kuten neljä vuotta sitten Helsingissä myös Amsterdamissa paketti tiivistettiin viiteen päivään.

Se on aiheuttanut haasteita tv-lähetyksissä, joissa osa lajeista on jäänyt selvästi muita pienemmälle huomiolle.

– Esimerkiksi itseäni erityisesti kiinnostavassa pituushypyssä ratkaisut nähtiin harmillisesti jälkilähetyksinä. Draaman kaari jäi täysin pois.


– Sellainen saatiin kuitenkin miesten 5 000 metrillä. Tällaisten kisojen ansiosta laji voi saada uusia harrastajia. Ei se aika, vaan se kilpailu. Näitä taisteluita kelaillaan uudestaan ja uudestaan.


– Niin se oli itsellänikin urheilijana, että kova kisa siivitti aina parhaisiin tuloksiin. Itseään vastaan oli välillä vähän tylsä kilpailla. Hienot draaman kaaret sen sijaan jäävät elämään, Evilä sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt