EM-estradilla venyi ja paukkui

Julkaistu:

EM-yleisurheilu
Torstai oli toivoa täynnä, mutta osansa sai myös epätoivo, kirjoittaa Juha Kanerva.
Amsterdamin Olympiastadionilla nähtiin eilen urheilun suurta draamaa, kun suomalaisurheilijat venyivät ja paukkuivat. Edellisiin kuuluivat pituushyppääjä Kristian Bäck, aitajuoksija Oskari Mörö ja seiväskaksikko Minna Nikkanen–Wilma Murto.

Paukkuosastolta löytyvät keihäänheittäjä Antti Ruuskanen, jonka kylki paukahti kesken kilpailun ja pika-aituri Nooralotta Neziri, jonka juoksu meni väkinäiseksi rutistamiseksi kahdella viimeisellä aidalla.

Möröllä on ollut tälläkin kaudella melkoinen määrä ongelmia terveyden kanssa, joten loppukilpailupaikka ja Rion olympiakisoihin oikeuttavan rajan alittaminen oli fantastinen suoritus. Mörö on joutunut säätämään 35 metrin aitavälien askelrytmiään erikoisella tavalla, jotta hänen lonkkansa ei kipeytyisi ponnistusvaiheessa.

Lonkka oli jälleen vihoitellut alkuerän jälkeen, mutta välierissä Mörö pystyi vetämään rennon juoksun, jota avitti takasuoralla puhaltanut myötätuuli. Sen siivittämänä nuori mies hankki paikan Rion koneeseen, mikä sai kiven putoamaan valmennuspäällikkö Jorma Kemppaisen kovalla koetuksella olleelta sydämeltä. Oli nimittäin vaara, että Joao Havelangen mukaan nimetyllä stadionilla ei olisi nähty yhtään sinivalkoista miesjuoksijaa.

Kenttä ja kasarmi

Pituushypyssä viidenneksi sijoittunut Bäck ei aio enää tavoitella olympiapaikkaa.

– Sen olisi pitänyt tulla täällä, pian 20 vuotta täyttävä vaasalainen ilmoitti.

Bäckillä oli Amsterdamissa harvinaisen vahva kannustusjoukko, kun lehtereillä istuivat niin vanhemmat kuin lajivalmentaja Suren Ghazaryan.

Ohjeita sateli eri kielillä, kun Mikael Bäck puhuu pojalleen ruotsia ja armenialainen Ghazaryan englantia.

– Tai venäjää, jos en ymmärrä.

Natalia-äiti (o.s. Kilpeläinen) on opettanut pojalleen venäjän kielen, joten Kristian on harvinaisen laajalla kielirepertuaarilla varustettu heppu. Kielitaidosta on hyötyä myös hänen nykyisessä asemapaikassaan Santahaminan urheilukoulussa. Venäjänkielen taitoiset ovat olleet viime aikoina kovassa huudossa, kun tiedustelijoita on koulutettu.

Janis Lusis ja neljän suora

Keihäänheitossa Ruuskasen, Röhlerin ja yllätysvoittaja Zigismund Sirmaisin varjoon jäi hopeamitalisti Vitezslav Vesely, joka nappasi kolmannen peräkkäisen EM-mitalinsa. Lisäksi 33-vuotiaalla tshekillä on palkintopiirongissaan MM-kulta Moskovasta 2013, joten häntä voi pitää 2010-luvun ykkösheittäjänä Euroopassa.

Sirmaisin mestaruus oli itsenäisen Latvian historian kuudes maanosan mestaruus. Keihäässä latvialaiset eivät ole mestaruutta saalistaneet 1930-luvulla tai vuoden 1991 jälkeen. Neuvostoliittoon kuuluessaan maalla oli kuitenkin tarjota todellinen teräsmies keppipaikalle.

Janis Lusis oli suomalaisheittäjien kauhu 1960-luvulla. Varsinkin EM-kisoissa hän oli itse varmuus. Lusis vei Euroopan mestaruuden neljä kertaa peräkkäin 1962–1971. Toukokuussa 77 vuotta täyttänyt vanha herra on varmasti tyytyväinen Latvian keihäskulttuurin nykytilaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt