Kotikisat aiheuttivat 3,6 miljoonan tappiot – nyt puhuu EM-yleisurheilun Helsinkiin junaillut Antti Pihlakoski - Yleisurheilu - Ilta-Sanomat

Kotikisat aiheuttivat 3,6 miljoonan tappiot – nyt puhuu EM-yleisurheilun Helsinkiin junaillut Antti Pihlakoski

Nyt puhuu murskatappioon päättyneiden yleisurheilun EM-kilpailujen napamies.

Antti Pihlakoski toimi SUL:n puheenjohtajana 2012 ja oli jo hakuprosessin aikana EM-kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja.­

3.6.2016 14:16

Helsingissä 2012 käytyjen yleisurheilun EM-kisojen vetovastuussa olleet tahot ovat saaneet rapaa niskaansa. Ilta-Sanomat kertoi perjantaina, että kisat tuottivat 15 miljoonan budjetilla tappiota yli 3,6 miljoonaa euroa.

Antti Pihlakoski toimi tuolloin SUL:n puheenjohtajana sekä oli jo hakuprosessin aikana EM-kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja.

Helsinki isännöi ensimmäisenä uuden konseptin EM-kisoja kesällä 2012.

Karkelot järjestettiin 27.6.–1.7. osittain päällekkäin jalkapallon EM-turnauksen kanssa ja pari viikkoa ennen Lontoon olympialaisia.

– Oliko niiden EM-kisojen järjestäminen riski? Elämässä on aina olemassa riskejä, Pihlakoski summasi.

– Yleinen käsitys oli, että EM-kisoja tarvitaan useammin kuin kerran neljässä vuodessa. Urheilijoista varsinkin juoksijat tarvitsevat kovia ja motivoivia kilpailuja. Euroopan yleisurheiluliitto halusi kisat ja niille järjestäjän.

– Veikkaanpa, että tänä vuonna vastaavat kisat järjestävän Amsterdamin budjetti on yli 20 miljoonaa euroa. Helsinki sai kisat erityisehdoilla. Amsterdam on ensimmäinen vertailukohta Helsingin kisoille. Odotan mielenkiinnolla, mitä ne näyttävät.

Helsingin EM-kisat eivät olleet sään suosiossa.­

Helsingissä kisatuotot jäivät selkeästi odotetusta, koska katsojamäärät eivät yltäneet kisaorganisaation haaveilemiin lukemiin.

Pihlakoski pitää oletettua viiden miljoonan euron pääsylipputuottoa maltillisena tavoitteena. Tuotto jäi noin kahden miljoonan euron päähän uumoillusta.

– Suurin syy oli, että ne leimattiin B-luokan kisoiksi. Siihen oli perusteensa. Edellisten kisojen mitalisteista puolet olivat paikalla, puolet ei.

– Suomalaisurheilijoiden menestys tuona vuonna ei kantanut markkinoinnissa, jossa keinot olivat B-leiman jälkeen vähissä. Lippuja markkinoitiin kustannustehokkailla järjestelyillä.

 Helsingistä jäi pois venäläisiä, ukrainalaisia ja sieltä suunnalta tulevia. Viime aikojen perusteella voimme päätellä, mistä on ollut kysymys.

Iso-Britannian yleisurheilun päävalmentaja Charles van Commenee julisti etukäteen, että he lähettävät Helsinkiin korkeintaan B-tason juoksijoita.

– Vielä 2010 Euroopan maat olivat tulossa kisoihin yhteisellä päätöksellä samassa rintamassa, jossa olivat silloin vielä myös britit, Pihlakoski taustoitti.

– Helsingistä jäi pois venäläisiä, ukrainalaisia ja sieltä suunnalta tulevia. Viime aikojen perusteella voimme päätellä, mistä on ollut kysymys, Pihlakoski piikitteli.

Mitä tekisit toisin järjestelytoimikunnan puheenjohtajana?

– Jos asioita katsoo talouden puolelta jälkiviisaana, EM-kisat olisi kannattanut jättää ottamatta järjestettäväkseen 2012. Urheilijat pitivät kisoista ja kiittelivät järjestelyitä. Kysymys oli myös lajin tulevaisuudesta.

Kuinka paljon otat epäonnistumisesta omaan piikkiisi?

– Totta kai otan sinne paljon, kun olin ajamassa asioita eteenpäin ja ottamassa riskejä, se on ilman muuta selvää.

EM-kisat tuottivat siis laskennallista tappiota 3,6 miljoonaa euroa.

– EM-kisat eivät olleet valtiolle lainkaan huono juttu. Yhteiskunnan kassaan palautui 10 miljoonaa euroa. EM-kisojen vaikutus Helsingin alueelle oli noin 30 miljoonaa euroa esimerkiksi hotelli-, ruokailu- ja taksipalvelujen ostamisesta, Pihlakoski muistutti.

– SUL:lle tuli tappiota, mutta sillä ei ole ollut missään vaiheessa konkurssiuhkaa. Teimme diilin, jonka mukaan Euroopan yleisurheiluliitto, SUL ja Suomen valtio maksoivat siitä kukin 1,2 miljoonaa euroa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?