Yleisurheiluun kaavailluilla muutoksilla olisi rajut vaikutukset myös Suomeen – ”Siinä riittää sulateltavaa”

Yleisurheiluun suunnitellaan viiden vuoden sisällä merkittäviä muutoksia.

Keihäänheittäjä Tero Pitkämäki juhli MM-pronssia Pekingissä 2015. MM-kisoihin on tulossa isoja muutoksia, mikäli IAAF:n puheenjohtajan Sebastian Coen ideat toteutuvat.

26.3.2016 16:49

Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n puheenjohtajan Sebastian Coen mukaan yleisurheilusta on tullut nuorille tylsää. Coe kertoi BBC:n lauantaina esittämässä dokumentissa, että lajissa pitää tapahtua muutamien vuosien sisällä radikaaleja muutoksia.

– Haluan, että neljän vuoden päästä näytämme täysin erilaiselta, viime vuoden elokuussa IAAF:n johdossa aloittanut entinen keskimatkojen ME-juoksija vaati.

Coen esittämät muutokset ovat nykyisen yleisurheilukulttuurin kannalta rajuja: brittipomo haluaa lyhentää lajin MM-kisoja ja toisaalta pidentää kilpailukautta. Molemmilla ideoilla olisi merkittävät vaikutukset myös suomalaiseen yleisurheiluun.

MM-kisat lyhyemmiksi

Coen mukaan yleisurheilun MM-kisat ovat nykyisessä yli viikon kestävässä formaatissaan liian pitkäkestoinen tapahtuma.

– Vuonna 1983 ihmiset olivat valmiita istumaan MM-kisoissa yhdeksästä kymmeneen päivään. Näin ei ole enää nykyisin. Meidän on oltava realisteja, Coe sanoi.

Suomen urheiluliiton toimitusjohtajan Jarmo Mäkelän mukaan MM-kisojen keston lyhentäminen olisi rankka päätös, joka vaikuttaisi ennen kaikkea urheilijamääriin.

– Siinä riittää sulateltavaa. MM-kisojen kesto on pitkälti kiinni siitä, kuinka paljon siellä on urheilijoita. Jos kesto lyhenee selvästi alle viikkoon ja lajikirjo pysyy muuttumattomana, se tarkoittaisi, että esimerkiksi kenttälajeihin otetaan 16 urheilijan suoria finaaleja. Tätä on kokeiltu jo MM-halleissa, Mäkelä sanoi Ilta-Sanomille.

Suomen Urheiluliiton toimitusjohtaja Jarmo Mäkelä uskoo IAAF:n tekevän merkittäviä muutoksia yleisurheiluun. Kuvassa Mäkelä Daegun MM-kisoissa vuonna 2011.

– Tulee myös mieleen, tarvitaanko MM-kisoissa välipäivää. Silloin pikajuoksuissa, välimatkoilla ja kestävyysjuoksuissa (joissa osa kilpailijoista osallistuu useampaan lajiin), urheilijat joutuisivat vähentämään lajivalikoimaansa.

Mäkelä muistuttaa, että mikäli urheilijamääriä rajoitetaan, karsintatulosrajoista tehtäisiin tiukempia.

– Tällä hetkellä Suomen MM-joukkueessa on ollut noin parikymmentä urheilijaa. Jos kisat lyhenevät merkittävästi, Suomella olisi aika pieni joukkue. Euroopan tason kilpailuissa osanotto on vielä suhteellisen laaja, joten kompensaatiota pitäisi hakea sieltä.

Kilpailukautta pidemmäksi ja laajemmalle

Coen suunnitelmiin kuuluu myös yleisurheilun kilpailukauden pidentäminen, jotta mediaa ja yleisöä kiinnostavia tapahtumia olisi enemmän.

– Syyskuusta toukokuuhun lajista ei ole paljoa puhuttavaa tai kirjoitettavaa, Coe harmitteli.

Coe haluaakin enemmän tapahtumia, jossa lajiensa parhaat ottaisivat mittaa toisistaan. Brittipomon mukaan nykysysteemissä yleisö pääsee näkemään maailman huippuja liian harvoin.

– Se on kuin myisi kausikortteja Barcelonan peleihin ja ilmoittaisi, että Lionel Messi pelaa yhdessä kolmasosassa peleistä. Sellaista ei tehdä.

Sebastian Coella riittää pohdittavaa. Miten tehdä yleisurheilusta kiinnostavampaa ja päästä eroon lajin mainetta tahranneista dopingskandaaleista?

Coen idea vaatisi kesäisistä olosuhteista riippuvaisten kilpailujen viemistä kauemmas Euroopan ulkopuolelle. Mäkelän mielestä Coella on pointtinsa, vaikka muutos olisi iso nykyiseen harjoittelu- ja kilpailukulttuuriin tottuneille urheilijoille.

– Eurooppa dominoi edelleen yleisurheilukilpailujen järjestämistä, vaikka laji on levinnyt maailmassa laajalle. Jos muutos tapahtuu, urheilijat joutuvat varmasti kovemmalle. Urheilijoiden ja valmentajien on mukauduttava siihen, että kilpailua on enemmän ja harjoitusaikaa jää vähemmän. Yksi malli löytyy Yhdysvalloista NCAA:n yliopistojen kilpailujärjestelmistä. Siellä hallikausi loppuu helmi–maaliskuun taitteessa ja ulkoratakausi alkaa välittömästi.

 Se on kuin myisi kausikortteja Barcelonan peleihin ja ilmoittaisi, että Lionel Messi pelaa yhdessä kolmasosassa peleistä. Sellaista ei tehdä.

– Eurooppalaisten yleisurheilijoiden harjoituskausi on perinteisesti alkanut lokakuussa, josta joko hallikauden kautta tai ilman on tähdätty kevään ja kesän kisakauteen. En pidä muutosta kuitenkaan mahdottomana. Onhan esimerkiksi jääkiekossa urheilijoita, joiden kilpailukausi kestää parhaimmillaan 9–10 kuukautta, Mäkelä pohti.

Mistä rahat?

Muutos herättää joka tapauksessa paljon kysymyksiä. Pysyvätkö urheilijat terveinä, jos kisarasitusta ja matkustusta tulisi enemmän? Miten resurssit riittäisivät matkustaa uusille mantereille yleisurheilukilpailujen perässä?

– Yleisesti ajatellaan, että mitä enemmän kilpaillaan ja matkustetaan, sitä enemmän elimistö rasittuu. Se altistaa sairastumisille ja muille vammoille. Toisaalta urheilussa uusiin käytäntöihin yleensä sopeudutaan ja ne lähtevät toimimaan muutosvastarinnasta huolimatta, Mäkelä sanoi.

Resurssikysymykseen Mäkelä suhtautuu luottavaisesti. Yleisurheilupomo haluaa kuitenkin rahoitusvastuun jakautuvan.

Sebastian Coe (kesk.) nautti kymmenottelun supertähden Ashton Eatonin (oik.) ja tämän puolison, seitsenottelija Brianne Theisen-Eatonin seurasta Portlandin MM-hallikisojen lehdistötilaisuudessa 17.3.2016.

– Vauraita ja rikkaita lajiliittoja, jotka voisivat kantaa kustannukset yksin, on vähän, eikä Suomi kuulu niihin. Asiaan pitää suhtautua kuten esimerkiksi hiihdossa, jossa valtaosa kustannuksista maksatetaan kilpailujärjestelmien kautta. Kilpailusarjoilla tulisi olla omat myynti- ja tv-oikeudet, joiden tuloilla osallistuttaisiin kilpailijoiden kustannuksiin.

Onko yleisurheilu nykypäivänä tylsää?

Onko Coe oikeassa siinä, että nykyinen yleisurheilu on tylsää? Mäkelän mielestä yleisurheilu on säilynyt edelleen kohtuullisen kiinnostavana. Suomalaisvaikuttaja kuitenkin myöntää, että muun muassa perinnelajit tennis ja jalkapallo ovat onnistuneet paremmin suuren yleisön viihdyttämisessä. Mäkelä on samoilla linjoilla Coen kanssa siinä, että yleisurheilua pitäisi saada nopearytmisemmäksi paikan päälle tulevalle yleisölle.

Vaikka muutospaineessa olevassa lajissa riittää järjesteltävää, Mäkelä uskoo Coen ryhtyvän sanoista tekoihin.

– Hänen kommenttinsa on viesti siitä, että muutoksia on tulossa. Niihin on sopeuduttava, jos aiotaan olla mukana kansainvälisessä kuvassa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?