Yleisurheilu

Hurja visio Tero Pitkämäen uran jatkosta

Julkaistu:

Yleisurheilu
Tero Pitkämäen suunnitelma on muuttunut.
Keihäänheiton seitsenkertainen arvokisamitalisti Tero Pitkämäki pohti ensimmäisen kerran ainakin puolivakavissaan uransa paketoimista pettymysten olympiakauden jälkeen syksyllä 2012. Silloin hän päätti jatkaa periaatteella vuosi kerrallaan, mutta isoon maisemakuvaan maalattiin päätepysäkiksi viimeistään Rio de Janeiron olympiakisojen jälkeinen syksy 2016.

Nyt suunnitelma on kuitenkin muuttunut. Pitkämäki aikoo jatkaa uraansa myös ensi kauden jälkeen, eivätkä edes Tokion olympiakisat vuonna 2020 ole pois laskuista, jos terveys ja tulostaso eivät romahda.

– Koetan pitää kilpaurheilun tässä hetkessä ja nauttia siitä. Pitkää suunnitelmaa ei enää ole, mutta en myöskään tällä hetkellä näe uralleni mitään päätepistettä, Pitkämäki kommentoi IS:lle tiistaina.

Hänen managerinsa Tero Heiska myöntää, että on jo neuvotellut Pitkämäen kuvioista kautta 2017 varten. Yhdysvaltain luoteisrannikolla sijaitsevan Eugenen Timanttiliigan osakilpailuohjelmaan kuuluu ensi toukokuun lopussa miesten keihäs, ja järjestäjä halusi Pitkämäen paikalle. Heiska ilmoitti, että kaukomatkailu valtavan aikaeron päähän ei kaksien arvokisojen kaudella tule kyseeseen, mutta hän kehotti Eugenea ottamaan miesten keihään ohjelmaansa myös kaudella 2017.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Jos Tero katsoo olevansa kauden 2016 päätteeksi yhä huipputasolla ja terve, syyt lopettaa ovat aika vähissä, Heiska myöntää.


Jo neljänsiin olympiakisoihinsa valmistautuvan Pitkämäen arvokisaura on modernissa suomalaisessa keihäänheitossa arvokisatasolla ennätyksellisen pitkä. Hän on kilpaillut kaikissa arvokisoissa 2004–15. Samaan 11 vuoden arvokisaputkeen on pystynyt Seppo Räty, jonka Pitkämäki ohitti arvokisamitalien määrässä yhdellä Pekingin MM-kisojen pronssimitalinsa ansiosta.

Kymmenen vuoden välein arvokisamitalin on ottanut Yrjö Nikkanen, jonka saavutusta Pitkämäki sivuaisi, jos nousee palkintopallille Amsterdamin EM-areenalla tai Rion olympiastadionilla. Nikkanen saavutti olympiahopeaa 1936 ja EM-hopeaa 1946. Pitkämäki saavutti ensimmäisen mitalinsa, EM-hopean, Göteborgissa 2006.

Pitkämäen uran jatkuminen helpottaisi perinteiseen menestyslajiin kohdistuvaa painetta. Antti Ruuskasen ja Pitkämäen kaltaisista kestomenestyjistä ei olisi runsaudenpulaa, jos nämä 1980-luvun ensimmäisellä puoliskolla syntyneet urheilijat siirtyisivät syksyllä 2016 muiden haasteiden pariin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt