Muistitko tämän? Suomalaista keihäänheiton olympiavoittajaa rangaistiin ryyppäämisen ja elostelun takia

Julkaistu:

YLEISURHEILU
Suomalaista yleisurheiluväkeä johtanut Urho Kekkonen sai Verner ”Isä” Järviseltä vuonna 1931 kirjeen, jossa entinen mestariurheilija vaati oman poikansa asettamista kilpailukieltoon.
Verner Järvinen voitti ensimmäisenä suomalaisena olympialaisissa leikeissä vuonna 1906 Ateenan 10-vuotisjuhlakisoissa. Paitsi kova urheilija, ”Isä” Järvinen oli ankara kasvattaja.

Neljästä pojasta muut alistuivat kovaan komentoon, mutta Matti kapinoi isän valtaa vastaan. Tästä ei Verner pitänyt.

Helmikuussa 1931 hän lähestyi maan silloista yleisurheilupomoa Urho Kekkosta kirjeellä, jonka sisältö tuli julkisuuteen vain muutama viikko sitten. Matti Järvinen oli jo tuolloin keihäänheiton ME-mies, joten mistään tusinaurheilijasta ei ollut kyse.

”Koska minun isälliset hyväätarkoittavat neuvoni eivät ole Mattiin hyvää vaikuttanu. Matti tuli Wiipurista jouluksi kotia, vaan hän ei viihtyny äidin ja isän kanssa joulua viettään. Ei hävennyt äitiä eikä isää vaan vietti epäsäännöllistä juopottelevaa yöelämää elostellen huonomaineisissa paikoissa.”

Isän mukaan Maailman Matti -nimellä tunnettu heittäjä oli särkenyt asuntojen ikkunoita ja joutunut putkaan riideltyään järjestysvallan kanssa. Isä Verner ehdotti Kekkoselle, että pojalle lätkäistäisiin kahden kuukauden kilpailukielto. Hänen mukaansa Suomen urheilun johto ei ole tehtäviensä tasalla, mikäli se vaikenee asiasta eikä rankaise tottelematonta jukuripäätä.

Näin myös tapahtui. Hannu Pelttarin kirjoittamasta tuoreesta Armas Valste -elämäkerrasta Valmentaja Valste selviää, että Matti sai synneistään kahden kuukauden pannan.

Opetus ei mennyt täysin perille, sillä Matti Järvinen oli humanteri myöhemmälläkin uralla. Mutta myös menestyksekäs. Hän voitti olympiakultaa 1932 Los Angelesissa ja EM-tittelin 1934 ja 1938. Keihäänheiton maailmanennätystä Järvinen paransi peräti kymmenen kertaa vuosina 1930–36.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt