Sandra Eriksson yllätysvalmiina – ”Olen aivan varmasti nousukunnossa” - Yleisurheilu - Ilta-Sanomat

Sandra Eriksson yllätysvalmiina – ”Olen aivan varmasti nousukunnossa”

Vuosi sitten Sandra Erikssonin tilastoajat enteilivät menestystä Zürichin EM-kisoissa, mutta estejuoksijan mukaan kuntohuippu oli jo kadonnut. Nyt Eriksson lupaa, että hän hyökkää Pekingin MM-radoille vahvassa nousukunnossa.

Tilaajille

Sandra Erikssonille Pekingin MM-kisat ovat jo kahdeksannet arvokilpailut.­

23.8.2015 10:00

Kun estejuoksija Sandra Eriksson viikko sitten lähti MM-kisojen viimeistelyleirille Hongkongiin, tilanne oli jopa totaalisesti erilainen kuin runsas vuosi sitten Zürichin EM-kisojen alla. Eikä tämä tarkoita vain sitä, että kestävyysjuoksu MM- ja EM-tasolla on sama urheilulaji vain nimeltään.

Viime vuoden heinäkuun 12. päivänä Ruotsin Charlotta Fougberg ja Eriksson juoksivat Glasgow’ssa kotimaidensa ennätysajat 9.23,96 ja 9.24,70, joilla he sijoittuivat kauden maailmantilastossa häkellyttävästi 11:nneksi ja 15:nneksi – vanhan mantereen statistiikassa peräti kärkikaksikoksi. EM-kisoissa Fougberg saavutti hopeaa, mutta Eriksson pettyi raskaasti loppukilpailussa ja jäi yhdeksänneksi.

Eriksson pääsi EM-kisoihin peräti kuuden pääasiassa laadukkaan estekilpailun tuntemuksella, kun nyt hän on juossut päämatkansa ennen MM-kisoja vasta kolmesti. Eriksson selvitti MM-karsintarajan 9.44 kalkkiviivoilla Porin Kalevan kisoissa.

Aika 9.36,90 ei Erikssonin tapauksessa enää säväytä, mutta lähtökohdat MM-kilpailuihin eivät ole lainkaan niin epätoivoiset kuin äkkinäisesti voisi päätellä. Kun Tukholmassa asuva Eriksson korkkasi kautensa Lausannen Timanttiliigassa 9. heinäkuuta, kansallisen tason aika 10.19,68 innosti monet pohtimaan, josko urheilija tekisi johtopäätöksiä ja siirtäisi ajatuksensa kohti toista olympiaedustustaan ja kautta 2016.

 Vuosi sitten tilastoajat lupasivat hyvää menestystä EM-kisoista, mutta arjen todellisuus oli jo ihan muuta.

Guy Storbackan ja Oscar Gidewallin valmentama Eriksson selvisi Pekingiin MM-tilaston (korkeintaan kolme juoksijaa/maa sekä hallitseva maailmanmestari) 28:ntena ja maailmantilaston 43:ntena.

Kauden taso antaa ymmärtää, että loppukilpailupaikka saattaa vaatia jopa uutta Suomen ennätystä. Eriksson ei ole asiasta huolestunut. Kuortaneen Eliittikisojen 1500 metrin jälkeen 8. elokuuta hän oli erittäin luottavainen.

»Vuosi sitten tilastoajat lupasivat hyvää menestystä EM-kisoista, mutta arjen todellisuus oli jo ihan muuta. Juoksu kulki elokuussa hyvin nihkeästi enkä ollut mitenkään luottavainen, kun matkustin Zürichiin. Saavutin huippukunnon jo hyvin varhain, mutta en pystynyt pitämään sitä yllä. Nyt käyrä sojottaa vastaavana ajankohtana täysin toiseen suuntaan. Olen aivan varmasti nousukunnossa. Silloin lupauksia antoi tilasto, nyt omat tuntemukset», Eriksson sanoi.

UUSIKAARLEPYYLÄINEN juoksi jo helmikuussa ruotsalaisen kotikaupunkinsa Globenissa 1500 metrin halli-SE:n 4.11,89, ja kaikki lupasi erinomaista ulkokautta. Sitten alkoivat ongelmat nilkkojen kanssa, ja Eriksson löysi itsensä liiankin tutun korvaavan harjoittelun parista, kuntopyörän päältä ja uima-altaasta.

Kun jalkaongelmat saatiin kuntoon, Eriksson palasi liian nopeasti juoksemaan koville kumiasfalteille. Tällä kertaa juoksutauolle pakottivat pohkeet, ja polvikin vihoitteli. Siirtymä jalkaystävällisiltä maastopohjilta ohutpohjaisiin jalkineisiin ja koviin alustoihin oli liian nopea.

»Se oli aivan selvä ammattivirhe, paha arviointimoka, josta olen taas oppinut jotakin.»

Eriksson kertoi, että pääsi tekemään tehoharjoituksia radalla vasta kesä-heinäkuun taitteessa tutulla Enskeden urheilukentällä Etelä-Tukholmassa. Toisin kuin yleensä Suomessa, kentän vesieste on käytännössä aina paikallaan ja vesihauta täynnä vettä.

»Tehotreenit alkoivat kulkea yllättävän hyvin ja ovat kulkeneet koko ajan MM-kisojen lähestyessä.»

Vaikka Eriksson on vasta 26-vuotias urheilija, hän juoksee Pekingissä arvokilpailutasolla jo kahdeksannen kerran. Runner’s World -lehden verkkosivujen suosittu, ruotsiksi kirjoittava bloggari ei ole vielä valloittanut kaikkia maaperiä tavoitellessaan omia maksimeitaan. Esimerkiksi vuoristoharjoittelun hyötyjä, tai riskejä, Eriksson on toistaiseksi opiskellut kovin varovaisesti.

URHEILULIITTO KAAVAILI keväällä, että miesten keihäänheiton ja 50 kilometrin kävelyn ohella naisten estejuoksu olisi kolmas laji, johon Suomi saisi täyden edustuksen. Toinen Guy Storbackan valmennettava, Camilla Richardsson, selvitti riman, mutta kautensa keskeyttänyt Oona Kettunen ei.

Storbacka sai ainoana valmentajana kaksi henkilökohtaista valmennettavaansa MM-joukkueeseen.

Urheilusanomat 34/2015

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?