Yleisurheilu

Monilahjakkuus Alisa Vainio löysi intohimonsa kestävyysjuoksusta

Julkaistu:

Yleisurheilu
Alisa Vainio juoksi lauantaina alle 19-vuotiaiden EM-pronssia. IS julkaisee hänen aiemmin tänä kesänä antaman haastattelun.
Kestävyysjuoksija Alisa Vainio, 17, puhuu haastattelussa hennolla äänellä. Hennolta vaikuttaa koko nuori nainenkin – ensisilmäyksellä.

Toinen silmäys paljastaa vahvan urheilijan kropan. Ja viimeistään katsaus urheilijalupauksen saavutuksiin osoittaa, että hennon äänen takana on melkoinen voimanpesä.

Lappeenrantalainen Vainio on yksi ikäluokkansa lupaavimmista ja lahjakkaimmista kestävyysjuoksijoista. Meriittilistalla on muun muassa viime kesänä juostu 17-vuotiaiden Suomen ennätys 3 000 metrin esteissä ja tukku nuorten SM-mitaleita.

Se ei kuitenkaan riitä. Vainio haluaa maailman huipulle. Se, että hän tavoittelee maailmanhuippua nimenomaan juoksuradoilla, on monen mutkan tulos.

– Aloitin kolmivuotiaana taitoluistelusta. Sitten olen harrastanut telinevoimistelua, salibandyä, jääkiekkoa ja jääpalloa. Ja pikaluistelu on edelleen vahvasti mukana. Jalkapalloakin olen pelannut, Vainio listaa vakuuttavan kuuloisen lajikokoelmansa.

Huomionarvoista Vainion ”harrastamisessa” on se, että hän on pelannut niin jalkapalloa, jääpalloa kuin jääkiekkoa maajoukkuetasolla.

Myös edelleen treeniohjelmaan kuuluvassa pikaluistelussa Vainio on edustanut Suomea – ja tahtoo edustaa jatkossakin. Juoksijalupaus olisi siis voinut tehdä menestyksekkään urheilu-uran piikkareiden sijaan vaikkapa hokkareissa.

Vainio aloittikin Kimpisen urheilulukion jääkiekkoilijana. SaiPan poikien joukkueessa pelannut hyökkääjä valittiin tuolloin Suomen jääkiekkoliiton nuorten lupausten joukkueeseen Kuortaneen urheiluopistolle. Mutta harjoituksissa Vainio huomasi, ettei jääkiekko ollutkaan se täysin oma juttu.

– Sitten kun en enää pystynyt iloitsemaan siitä, että kaveri teki maalin, huomasin olevani yksilöurheilija. Juoksussa pystyy vain ja ainoastaan itse vaikuttamaan lopputulokseen, Vainio perustelee kaksi vuotta sitten tehtyä lopullista lajivalintaa.


NYT Vainio rytmittää kaikkea tekemistään juoksun ehdoilla. Vaikka jääpallo ja pikaluistelu, ajoittain jääkiekkokin, vievät oman siivunsa Vainion vapaa-ajasta, katse on tiukasti juoksuradoilla ja -poluilla. Kaikkien lajikokeilujen jälkeen kestävyysjuoksu on se laji, joka tarjosi Vainiolle eniten mielihyvää.

– Ei juoksussa tärkeintä ole niinkään voittaminen vaan se tunne, kun pystyy rikkomaan oman ennätyksensä ja ylittämään itsensä. Esimerkiksi jääkiekossa pystyy niin hyvin vapaamatkustamaan siinä sivussa, Vainio miettii.

Vainio ei halua olla vapaamatkustaja. Hän haluaa panna itsensä äärirajoille, tehdä kaiken täysillä. Välillä jopa liiankin täysillä. Vainion valmentajan Rami Virlanderin mukaan hänelle jää harjoituksissa usein ”jarrumiehen” rooli.

– Kisojen kannalta se ei ole kovinkaan hyvä, että harjoituksissa vetää kaikki mehut pois. Pitäisi joskus kuunnella Ramia vähän tarkemmin, Vainio myöntää.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt