Kolumni: Nooralotta Nezirin haamuaika muuttui tarkistuslaskennassa – onneksi - Yleisurheilu - Ilta-Sanomat

Amerikan kevät

Kuvituskuva
Julkaistu: 20.4.2015 16:33

Nooralotta Nezirin ja Jussi Ihamäen kannattaa unohtaa Floridan haamutulokset, kirjoittaa Pekka Holopainen.

Eduskuntavaalien täpärimmät tilanteet selvitetään tarkistuslaskennalla, joka alkaa tänään ja kestää päiväkausia.

Pika-aituri Nooralotta Neziri voitti lauantaina Clermontissa oman finaalieränsä maalikamerakuvalla. Jo kilpailuiltana valmentaja Jussi Ihamäki aloitti Floridan lämmössä oman tarkistuslaskentansa, joka käänsikin alkuperäisen tuloksen päälaelleen. Ihamäki analysoi tietokoneeltaan kilpailun ja joutui ikäväkseen lyömään tiskiin sellaiset rätingit, että Nezirin sensaatiomainen myötätuulitulos 12,69 oli kirjaimellisestikin haamuaika.

 Ilmainen vinkki: unohda koko juttu.

Tosimaailmassa porilainen käytti matkaan ilmeisimmin 13,15–13,20 sekuntia; sellaista aikaa Ihamäki IS:n haastattelussa aiemmin viime viikolla ennustelikin. Urheilijoiden ajat mitattiin ja ilmoitettiin kyseisessä erässä järjestään noin puoli sekuntia liian nopeiksi.

Ihamäki ei ymmärrä, miten se on ylipäätään nykytekniikalla mahdollista. Floridasta osattiin kuitenkin jo 46 vuotta sitten lähettää matkaan historian ensimmäinen miehitetty kuulento.

Luojan kiitos

Nyt voi todeta, että luojan kiitos Nezirin aika ei syntynyt tilastokelpoisessa tuulessa, jossa se lajimatematiikan mukaan olisi osunut suunnilleen loveen 12,75. Urheilija olisi pahimmillaan koko loppu-uransa jahdannut tätä omaa ”ennätystään”.

Ihamäki ei ole ensimmäinen valmentaja, joka erilaisista syistä hämmästelee USA:ssa huhti–toukokuun aikana tehtailtuja huipputuloksia. Pika- ja aitajuoksuissa sekä vaakatason hypyissä hirmunoteerauksia yhdistää jopa hämmentävän usein se, että tuuli on siivittänyt urheilijaa korkeimmalla tilastokelpoisella lukemalla, 2,0 metriä sekunnissa.

Valmentaja Jussi Ihamäki ymmärsi alkaa ihmettelemään Nooralotta Nezirin haamutulosta.

Valmentaja Jussi Ihamäki ymmärsi alkaa ihmettelemään Nooralotta Nezirin haamutulosta.

Kohtuuden nimissä tuloksia toki selittää vahvimmin se, että maailmanluokan yliopistourheilijat ovat keväisin huippukunnossa oman kilpailukalenterinsa takia ja sääolot eivät voisi USA:n etelässä räjähtäviä yleisurheilulajeja paremmin palvella.

Kun tarkastelee 100–400 metrin juoksumatkojen, aitajuoksun, pituushypyn, kolmiloikan tai kuulantyönnön kaikkien aikojen 20:tä kovinta tulosta, niistä jopa merkittävä osa on syntynyt USA:n keväässä.

Ainakin 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuolella ilmiötä selitti myös sikäläinen harjoituskauden dopingvalvonta (0+0=0). Nappikuuri antoi hevosenpotkun mm. kuulamörssäri Randy Barnesille, joka toukokuussa 1990 työnsi viikon välein kaksi lajihistorian kovinta tulosta. Sittemmin tuplakäry siirsi kaverin pysyvästi syrjemmälle.

Löysä valvonta

– Merkittävin syy siihen, että USA:n tiettyjä tuloksia epäillään, on alemman tason kilpailujen löysä tekninen sääntövalvonta ja sopivasti kalibroidut, epäluotettavat tuulimittarit, tietää amerikkalaisen yleisurheilun kaikki tasot läheisesti tunteva Jukka Härkönen.

Managerin oma urheilija, Keniaa edustava amerikkalainen Carvin Nkanata tykitti samassa Clermontin tapahtumassa 200 metrin maailmantilaston kärkiajan 20,14, kuin sattumalta kovimmassa sallitussa myötäisessä. Härkönen kehottikin eilen suhtautumaan tulokseen hyppysellisellä suolaa; hiljalleen Eurooppaan siirtyvä kilpailukausi kertoo aikanaan totuuden.

Ajanmittaus-, tuuli- tai toimitsijakummajaiset eivät todellakaan ole mikään amerikkalaisten yksinoikeus. Yleisurheiluhistoriassa riittää tuloksia, joita kaikki eivät osaa ottaa kovin vakavasti.

Edesmennyttä Neuvostoliittoa edustanut korkeushyppääjä Rudolf Povarnitsin ylitti uutistoimisto Tassin mukaan ensimmäisenä 240 sentin korkeuteen hilatun riman elokuussa 1985. Kollega Patrik Sjöberg luokittelee elämäkerrassaan Tassin jutut satutarinoiksi. ”Haamuhypystä” ikuistettu kuva ei ole neuvostoliittolaisen retusointitaiteen suurtöitä: Povarnitsin on vielä matkalla ylöspäin, vaikka leijuu jo vartalonmitaltaan riman päällä.

Ihamäki pohti eilen, miten pitäisi toimia, jotta järjestäjien rimanalitus korjattaisiin ja tulokset saataisiin säälliselle tolalle. Ilmainen vinkki: unohda koko juttu.

Ilta-Sanomat 20.4.2015

Tuoreimmat osastosta