Yleisurheilu

EM-hopeamitalisti Markku Tuokko kuoli 63-vuotiaana

Julkaistu:

YLEISURHEILU
Prahan EM-kisoissa 1978 hopeaa kiekossa heittänyt Markku Tuokko on kuollut pitkäaikaisen sairauden murtamana.
Viikatemies leikkaa julmalla tavalla viime vuosisadan suomalaisia huippu-urheilun tekijämiehiä. Tällä kertaa suru-uutinen saapuu Lohjalta, jossa kiekonheittäjä Markku Tuokko eli viimeiset vuotensa. Nurmossa 24.6.1951 syntyneen Tuokon elämänlanka katkesi lähipiirin suureksi murheeksi pitkällisen sairauden uuvuttamana viikko sitten.

Tuokko oli 1970-luvulla heittäjä, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Lajivalmentaja Ilmari "Immu" Niemisen opastuksessa 195-senttinen heittäjä kehittyi maailmaluokan tekijämieheksi. Limppu lensi jo vuonna 1975 Ruotsin Skövdessä lukemiin 66,40. Siinä kisassa kukistuivat lajin silloiset valtiaat Mac Wilkins, Ricky Bruch ja vuoden 1974 Euroopan mestari Pentti Kahma.

Arvokisoissa raamikas Tampereen Pyrinnön (ja myöhemmin Kangasalan Kisan) heittäjä ei uransa alkuvaiheessa onnistunut. Poikkeus tapahtui kesällä 1977 Helsingin Olympiastadionilla Tuokon voittaessa Eurooppa-cupin kiekkokisan ennen DDR:n Wolfgang Schmidtiä. Suomalaisten suruksi tämä voitto jäi lyhtyaikaiseksi, sillä marraskuussa saatujen dopingtulosten jälkeen Tuokon suoritus hylättiin.

Tuokon suhtautuminen anabolisiin steroideihin oli mutkatonta.

- Ilman niitä on turha yrittää pärjätä, kun muutkin käyttävät, kuului opettajana työskennelleen heittäjän raadollinen tilanneanalyysi.

Kansa antoi anteeksi dopingkäryn, ja vuoden kilpailukiellon jälkeen ”Make” palasi kentille – vain kuukausi ennen Prahan EM-kisoja. Keravan urheilukentän lipunmyyjiltä loppuivat piletit, kun yleisurheilun ystävät halusivat nähdä pannasta vapautuneiden Tuokon ja keihäänheittäjä Seppo Hovisen suorituksia.

Prahan koleassa illassa Tuokko vihdoin onnistui ja heitti hopealle tuloksella 64,90. Edelle kipusi – jälleen kerran – harppimaan Schmidt.

Keväällä 1979 Tuokko kilpaili Yhdysvalloissa yhdessä kuulamörssäri Reijo Ståhlbergin kanssa. Siellä kahden kilon väline sai kyytiä, sillä Tuokko paransi Suomen ennätyksen lukemiin 68,04. Rekordi säilyi vuoteen 2001, jolloin Timo Tompuri paransi sitä.

Montrealin olympiakisoissa Tuokko oli jäänyt karsintaan, joten Moskovan kisoista 1980 odotettiin huomattavasti parempaa. Lenin-stadionilta poistui kuitenkin pettynyt mies, sillä suomalaislinko reväytti nivusensa toisessa yrityksessään ja sai tyytyä tulokseen 61,84. Se oikeutti yhdeksänteen sijaan.

Tuokko tähtäsi vielä Helsingissä vuonna 1983 järjestettyihin MM-kisoihin. Kiekko kaarsi toukouussa Tel Avivissa 62,98, mutta keskikesällä tulostaso laski. Viimeiset kiskaisunsa Tuokko lennätti kesällä 1984.

Kansainvälisessä katsannossa Tuokko oli kovan luokan yleisurheilija, vaikka hän ei koskaan olympiamitalia saavuttanutkaan. Amerikkalainen Track&Field News, joka kutsuu itseään vaatimattomasti yleisurheilun Raamatuksi, rankkasi suomalaisen kahdeksan kertaa maailman kymmenen parhaan kiekkomiehen joukkoon vuosina 1973-81 (parhaimmillaan kakkoseksi 1979). Suomen mestaruuksia Tuokko voitti viisi.

Kiekon lisäksi hän kilpaili myös kuulantyönnössä. Wienin EM-halleissa

1979 Tuokko kiusasi lajin spesialisteja sijoittumalla neljänneksi tuloksella 19,55. Hän ylitti kakkoslajissaan 20 metrin haamurajan, sillä vuonna 1979 rautapallo kaartoi Mikkelin urheilupuistossa lukemiin 20,03.

Tuokon perhe toivoo, että mahdolliset muistamiset ohjataan Uuden lastensairaalan hyväksi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt