Tyttö, joka ei pysty lopettamaan juoksemista - "Hyvä Jumalani, mihin jalkani katosivat? Auttakaa minua!"

Julkaistu:

Yleisurheilu
Kayla Montgomery on yksi Yhdysvaltojen lupaavimmista kestävyysjuoksijoista, vaikka hän kärsii vakavasta taudista.
- Minun jalkani! Mihin jalkani katosivat? Apua, auttakaa minua!

Juoksija Kayla Montgomeryn sanat koskettavat. ESPN julkaisi jutun Montgomerystä, joka ei lopeta juoksemista vastoinkäymisistä huolimatta. Montgomeryllä, 18, on diagnosoitu MS-tauti. Silti hän on taistellut tiensä yhdeksi Amerikan lupaavimmista kestävyysjuoksijoista.

Tämä tyttö ei vain pysty lopettamaan juoksemista. Kayla Montgomery pelasi aiemmin jalkapalloa, jossa hänen kovat otteensa pistivät merkille myös erotuomarit.

- Olin aggressiivinen. Vihellyksiä tuli, mutta se oli vain hauskaa, Montgomery sanoi ESPN:n jutussa.

Hauskuudelle tuli jyrkkä isku 2010, kun tyttö oli 14-vuotias. Hän kaatui kentällä, ja ymmärsi samana iltana, että jotakin on vialla. Montgomery menetti tunnon koko alaruumiistaan.



Tutkimusten jälkeen lääkärin puhelinsoitto tytön äidille Alysia Montgomerylle paljasti karun totuuden. Tytöllä oli diagnosoitu MS-tauti.

- Haukoin henkeäni. Käsitykseni MS:stä oli pyörätuoli, sairaalavuoteet ja jatkuvat tutkimukset. En ollut ajatellut sellaista tyttärelleni, Alysia Montgomery sanoi ESPN:lle.

Kayla Montgomery ei tuntenut jalkojaan kunnolla kahdeksaan kuukauteen.

- Itkin paljon, enkä päästänyt ketään huoneeseeni. Halusin olla yksin. Olin vihainen. En voinut ymmärtää, miksi tämä oli sattunut minulle, Kayla kertoi.

MS-tauti on MS-liiton mukaan etenevä neurologinen sairaus, jonka kanssa voi tulla toimeen. Sairaus on yksilöllinen ja monimuotoinen.

Kayla Montgomery joutui luopumaan jalkapallon pelaamisesta lajissa tapahtuvien kontaktien vuoksi. Hän ei antanut silti periksi. Hän otti yhteyttä koulussaan yleisurheiluvalmentaja Patrick Cromwelliin.

- Sanoin hänelle, että ota minut vakavasti. En ole varma, pystynkö juoksemaan vuosia, mutta haluan tehdä jotakin jokaisena saamanani päivänä, Montgomery kertoi.

Juoksemisella on hintansa. Se aiheuttaa aina tunteen, ettei Montgomery tunne kunnolla jalkojaan. Hän juoksee kuin ”kone”, eikä voi lopettaa, kun on aloittanut.

Siksi valmentaja on häntä vastassa maaliviivan takana. Montgomery ei tunne jalkojaan, joten hän kaatuisi pysähdyttyään.

- On outoa tietää jalkojensa liikkuvan, vaikka ei tunne näitä.

Katso video Kayla Montgomerysta täältä (ESPN)

Kayla Montgomeryn isä Keith ei voi katsoa tyttärensä juoksemista, koska se on liian raskasta tunnetasolla. Kun tyttö pääsee maaliin, hän huutaa:

- Jalkani! Jalkani! Hyvä Jumalani, mihin jalkani katosivat... Apua, auttakaa minua! Auttakaa minua! Auttakaa minua!

Tämä toistuu jokaisen juoksun jälkeen.

- Niin kauan kuin juoksen, kaikki on hyvin. En haluaisi tehdä (maalintulon jälkeisestä paniikista) suurta numeroa, mutta niin vain aina käy.



ESPN kysyi Montgomeryltä, miksi tämä juoksee.

- Se saa minut onnelliseksi. Tunnen itseni silloin normaaliksi ja kokonaiseksi. On vaikea elää sairauden kanssa, kun keho on sodassa itseni kanssa.

Montgomery ei tiedä, kauanko hän vielä voi jatkaa juoksemista.

- Jos en enää joskus tulevaisuudessa voi juosta, voin ainakin katsoa taaksepäin tietäen antaneeni kaikkeni niin kauan kuin se oli mahdollista.

Juokseminen jatkuu niin kauan kuin jalat kantavat – tuntee hän jalkansa tai ei. Montgomeryn tarina on melkoinen osoitus urhoollisuudesta ja elämänhalusta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt