Taitoluistelija Laura Lepistön viimeviikkoinen Twitter-kommentti herätti keskustelun siitä, miksi Suomen Urheiluliitto ei lähetä yleisurheilijoita elokuussa pidettäviin nuorten olympiakisoihin Kiinan Nanjingiin.
- Lepistö voisi huolehtia mieluummin vaikka siitä, miten hänen omaan lajiinsa saataisiin yli 16-vuotiaita kilpailijoita, paukauttaa Hakanen.
Tampereen Pyrinnön kokenut toiminnanjohtaja viittaa siihen, että urheilijoiden kehitys eri lajeissa kulkee eri tahtia.
- Raaka totuus yleisurheilussa on se, että vasta 22-vuotiaiden kisoissa menestyneistä voi tulla menestyjiä myös aikuisten tasolla.
SUL:n liittovaltuusto teki jo marraskuussa päätöksen jättää nuorten olympiakisat väliin. Päätös oli osa hallituksen esittämää toimintasuunnitelmaa.
- Jos jollekin on tärkeää pärjätä nuorena, niin sitten. Jos tavoitellaan menestystä aikuisina, niin nuorena täytyy vähän pitää käsijarrua päällä kisojen suhteen.
Yleisurheilun kilpailukalenteri on paisunut viime vuosina melkoisesti. 2000-luvulla MM-kisoja alettiin järjestää myös 17-vuotiaille. Vuodesta 2016 lähtien ikäluokalle on tarjolla myös EM-kisat.
Ensimmäisissä nuorten olympiakisoissa 2010 Singaporessa mukana olleet painija Petra Olli ja uimari Matti Mattsson pitivät kokemusta mieleenpainuvana.
- Aivan mahtava, yksi uran kohokohdista. Pääsi ottelemaan kovia painijoita vastaan ison yleisön edessä. Siitä oli monenlaista hyötyä, tuore EM-pronssimitalisti Olli kertaa. Hän oli pronssilla myös Singaporessa.
Mattsson kuvailee kokemusta lähes samoilla sanoilla.
- Yksi hienoimpia kokemuksia urallani. Nuorten olympiakisat olivat kuin aikuisten kisat pienoiskoossa, Lontoon olympiakisoihin osallistunut Mattsson vertaa.
