Yleisurheilu

Ari Mannio vankisti Suomen keihäsvaltaa EM-kullalla ja kivikovalla tuloksella

Julkaistu: , Päivitetty:

Keihäänheittäjä Ari Mannio lupasi keväällä kuitata toissa vuoden 22-vuotisten EM-kisojen neljännen sijan. Kaunasin finaalissa hän lunasti lupauksen komeasti nousemalla viimeisellä heitolla toiselta sijalta mestariksi kisaennätyksellä 84,57.

- Se Frydrychin heitto herätteli sopivasti. Tosin tiesin, että pystyn heittämään pitkälle, jos vain saan keihään kunnolla asentoon, Lehtimäen Jyskeen heittäjä muisteli.

Kisaan mestarisuosikkina lähtenyt Mannio johti taistoa ensimmäisen kierroksen heitollaan (80,47) aina viidennelle kierrokselle, jolla Jan Zeleznyn valmentama tshekki Petr Frydrych kiskaisi ennätyksensä 80,53 ja nousi johtoon.

Kaksi vuotta sitten 22-vuotiaiden EM-areenalla neljänneksi jäänyt Mannio mietti tovin ja junttasi heiton, joka oli hänen uransa toiseksi paras kilpailun lopputulos. Paremmin hän on heittänyt vain keväällä Leppävirralla, jossa syntyi ennätys 85,70.

- Muissakin heitoissa oli edellytyksiä pitkiin kaariin, mutta keihäs ei vaan lähtenyt oikeaan asentoon. Viimeisessä maltoin vähän, ettei veto lähtenyt liian aikaisin, Mannio kertaili.

MM-kisapaikka kiinnostaa

Kisaennätys tyydytti Manniota, vaikka se ei varsinaisesti tavoite ollutkaan.

- Katselin kisoja edeltäneenä iltana tilastoista, että ennätys on Haataisen Harri reilu 83 metrin heitto (83,02) ja mietin, että se olisi mukava rikkoa, Mannio tuumi.

Manniolle, 21, mitali junioreiden arvokisoista oli uran kolmas. Hänellä on plakkarissa jo 19-vuotiaiden MM-hopea ja saman ikäluokan EM-pronssi. Kuluvan kesän aikana hän päässee kokeilemaan kykyjään myös aikuisten MM-kisoissa.

- Tässä on kisoja vielä paljon jäljellä. Kyllähän se nyt näyttää, että sinne (MM-kisoihin) voisi päästä, mutta katsotaan kuinka käy, Mannio tuumi.

Elokuisten Berliinin MM-kisojen joukkueeseen ovat paikkansa varmistaneet Tero Pitkämäki, Tero Järvenpää ja Teemu Wirkkala. Jaossa on vielä neljäs paikka, joka ratkeaa lopullisesti heinä-elokuun taitteen Kalevan kisojen jälkeen.

Isä valmentajana

Mannion menestystä Kaunasissa oli seuraamassa myös hänen valmentaja-isänsä Tapio Mannio. Kaksikon työ on tuottanut tasaisen varmaa tulosta. Kuluvalla kaudella Mannio on noussut viime vuoden 81,54:stä kovalle kansainväliselle tasolle.

Menestyksen taustalla on se, että Mannio on viime ajat pystynyt keskittymään vain urheiluun.

- Ominaisuudet ovat menneet paljon eteenpäin. Kuulanheittoihin on tullut metri lisää, nopeus on kasvanut ja loikat kulkevat, Mannio setvi kehityksen taustoja jo keväällä.

Kesän kisoissa tekniikka on toiminut ja Kaunasin finaalissa Mannio osoitti, että hänellä on myös kilpailuhermoja vaikka muille jakaa.

Etelätalo ja Kankaanpää pettyivät

Joensuun Katajan Lassi Etelätalo oli keihäsfinaalissa yhdeksäs (75,21) ja Lapuan Virkiän Mikko Kankaanpää kahdestoista (73,16). Kummallakin tulos jäi vaisuksi, kun tekniikka takkusi.

- Ei lentänyt mihinkään. Teknisesti heikkoja heittoja, harmitteli Etelätalo.

Kankaanpäällä oli samat ongelmat.

- Heitot meni teknisesti päin seiniä. Tuki ei pitänyt. Vauhti kulki, mutta heiton loppu ei pysynyt kasassa.