Suomalainen yleisurheilu, mihin olet menossa?

Julkaistu:

Suomalainen yleisurheilu on eurooppalaisessa vertailussa ankkuroitumassa alempaan keskikastiin, jos mittarina pidetään päättyneiden EM-kilpailujen menestystä.

Barcelonan saalis mitali ja neljä pistesijaa, kun edellisistä EM-kisoista tuli kolme mitalia, kaksi pistesijaa ja mitalitilaston 12. sija. Yksi pronssi ja neljä pistesijaa jätti Suomen mitalitilastossa 25. sijalle.

Kisamenestys jäikin tuntuvasti syksyllä asetetusta kolmen mitalin ja neljän pistesijan tavoitteesta. Pettymys se olisi myös kesän tulosten luomien odotusten valossa.

- Neljäkymmentä prosenttia joukkueesta voi katsoa onnistuneensa. Neljäsosa jäi oman tasonsa alapuolelle, mutta ei romahtanut. Kolmannes ryhmästä epäonnistui selkeästi, mikä on liian paljon, Suomen urheiluliiton SUL:n huippu-urheilujohtaja Jarmo Mäkelä summaa.

Joukkueen onnistujiin Mäkelä nostaa ennen muuta Tero Pitkämäen, Merja Korpelan, sprintterit Jonathan Åstrandin, Hannu Hämäläisen sekä pikaviestijoukkueen, seiväshyppääjät Minna Nikkasen ja Eemeli Salomäen sekä Janne Ukonmaanahon, Tuomas Seppäsen ja EM-kisatilaston 27. sijalta seitsemänneksi yltäneen pituushyppääjä Petteri Laxin.

Mäkelä jakaa erityiskiitosta pikajuoksijoiden usean kuukauden Teneriffan leiritykselle, jonka jälki näkyi viestijoukkueen finaalipaikkana ja Åstrandin ja Hämäläisen vauhdissa henkilökohtaisilla matkoilla.

- Joulukuussa alkanut muutamien juoksijoiden pitkä leiriprojekti osoitti, että näitä ratkaisuja on syytä käyttää jatkossakin. EM-tasolle pistesijoille nousevat kuitenkin vain ammattiurheilijat, Mäkelä muistutti.

Kotikisoihin isolla joukkueella

Suurimmat pettymykset olivat Mäkelän silmissä urheilijoita, jotka vielä syksyn ja talven aikana kuuluivat kisan mitaliehdokkaisiin.

- Se oli pettymys, että Olli-Pekka Karjalainen ei päässyt omalle tasolleen, ja että Jukka Keskisalon homma kaatui terveysongelmiin. Täällä olleista urheilijoista Osku Torro jäi harmittamaan ehkä eniten, Mäkelä murehti kovakuntoisen korkeushyppääjän karsiutumista finaalista.

- Sekin jäi nähtäväksi, milloin joku näistä nuorista keihäänheittäjistä kykenee haastamaan Pitkämäen arvokisoissa. Sitäkin on odotettu jo pari vuotta.

Barcelonan joukkue on pohja, jolle Helsingin vuoden 2012 EM-joukkue rakentuu. Mäkelän mukaan oivaa ainesta on työstettäväksi riittävästi.

- Tässä ryhmässä on minun papereissani viitisentoista urheilijaa, jotka pystyvät nousemaan ainakin eurooppalaisen kärkitason tuntumaan. Kahdessa vuodessa mukaan ehtii nousta myös jokunen nuorempi urheilija, Mäkelä sanoo.

Mäkelän silmissä kotikisoissa urheilee iso suomalaisjoukkue.

- Valmennuksen johtoryhmässä on linjattu, että kisoihin lähdettäisiin rakentamaan mahdollisimman suurta joukkuetta, Mäkelä sanoo.

Suuren joukkueen rakentaminen tarkoittaa, että lähivuosina SUL:n valmennustuen piirissä olevien urheilijoiden määrä pitäisi kasvattaa, joka on talouskysymys. Tällä haavaa SUL:n valmennustoiminnan budjetti on vuositasolla kaksi miljoonaa euroa.