Yhdistetty

Suomen maajoukkue otti F1-sarjassakin hyödynnettävän aseen uudestaan käyttöön yhdistetyssä – ja hyöty näkyi heti!

Julkaistu:

Yhdistetty
Suomen maajoukkue haki lisää pituutta hyppyihin Otaniemen tuulitunnelista.
Espoon Otaniemessä porataan parhaillaan Suomen syvimpiä reikiä, jotka ulottuvat yli kuuden kilometrin syvyyteen.

Poraustyömaan vieressä yritetään samaan aikaan etsiä Suomen pisimpiä yhdistetyn hyppyjä.

Siellä sijaitsee nimittäin Otaniemen tuulitunneli, jossa yhdistetyn maajoukkue on tänä syksynä harjoitellut kahdesti.

Käytännössä treeni tarkoittaa sitä, että urheilijat kipuavat vuorotellen täydessä hyppypuvussa tuulitunneliin aistimaan ilmanvastusta, joka on samanlainen kuin täyttä vauhtia mäkeä laskettaessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Simulaatiossa aikaa on vain paljon enemmän kuin tosipaikassa, sillä välissä ei tarvitse kivuta uudestaan mäen päälle.

– Mäessä suoritus kestää viisi sekuntia. Sen jälkeen kestää 10–15 minuuttia siihen, että urheilija pääsee menemään uudestaan.

– Tuulitunnelissa voi olla kerrallaan pari minuuttia. Koko sen ajan voi tehdä toistoja, joita valmentaja pystyy vielä vierestä kommentoimaan. Mäessä muutokset eivät onnistu, yhdistetyn päävalmentaja Petter Kukkonen sanoo.


Tuulitunneleita hyödynnetään myös esimerkiksi F1-sarjassa autojen aerodynamiikan kehittämiseen. Tuulitunnelit ovat F1-sarjassa merkittävässä roolissa, koska autoja saa testata radalla kisaviikonloppujen lisäksi vain muutamia kertoja vuodessa.

Mäkihypyn ja yhdistetyn maajoukkueet treenasivat Otaniemen tuulitunnelissa vielä vuosituhannen vaihteen tienoilla ahkerasti, mutta sen jälkeen käyttö jäi vuosiksi.

Yhdistetyn osalta syy oli yksinkertainen: rahapula. Tuulitunnelia pyörittää yksityinen yritys ja sen käyttö maksaa tuhansia euroja päivässä.

Kun yhdistetty kahlasi tämän vuosikymmenen alkupuolella alamaissa, ei rahaakaan ollut.

– Nyt kun menestyksemme on kohentunut, sopimukset yhteistyökumppanien kanssa ovat kasvaneet ja Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön tuki parantunut. Tälle vuodelle meille oli merkattu budjettiin rahoitus tuulitunnelin käyttöön ja olemme päässeet kahdesti tänne, Kukkonen kertoo.

Tuulitunnelin pitäisi auttaa tuomaan lisää menestystä ja sitä kautta lisää euroja sekä harjoittelumahdollisuuksia.

– Toinen asento oli se paras. Mitä sinä teit siinä? Vauhti nousi viisi pinnaa, maajoukkueen mäkivalmennuksesta vastaava Jarkko Saapunki kysyy Ilkka Herolalta, joka kipuaa pois tuulitunnelin putkessa.

Valmentaja ja urheilija käyvät lyhyen keskustelun, jossa pureudutaan laskuasennon nyansseihin.


Jo yli puoli vuosikymmentä maailmancupia kiertänyt Herola, 23, kertoo saaneensa tuulitunnelissa runsaasti oivalluksia.

– Tunnelissa tilanne on stabiili, joten on helppo keskittyä ilmanvastukseen liittyviin asioihin.

– Laskemisen merkityksen huomaa paljon paremmin, kun laskuasennon saamisen matalammaksi näkee välittömästi vauhdissa, Herola sanoo.

Päävalmentaja Kukkonen sanoo, että mäkihypyssä yhtälö on periaatteessa yksinkertainen: mitä nopeampi hyppääjä on laskiessaan, sitä enemmän metrejä hän lentää.


Toinen Herolan saama oivallus liittyy käsien asentoon laskiessa.

– Sitä ajattelee, että ei sillä väliä ole mitenkä kädet ovat, kunhan tulevat mukana. Sillä on kuitenkin tosi iso merkitys nopeuteen. Se vaatii myös paljon tarkkuutta, sillä käsiä ei näe ja asennon aistii helposti virheellisesti, Herola kertoo.

Herola uskoo, että tuulitunnelin opit näkyvät talvella. Ensimmäisen kerran yhdistetyn miehet kävivät Otaniemessä elokuun alussa, jonka jälkeen alkoi kesä-GP -kiertue. Herola oli kokonaiskisan toinen.

– Jo niissä kisoissa nähtiin, että tuulitunnelista oli hyötyä. Toivottavasti tämä toinen kerta tunnelissa lisäisi sitä, Herola sanoo.

Mitä Otaniemen jälkeen?

Otaniemen tuulitunneli sulkeutuu pian, joten yhdistetyn maajoukkue joutuu etsimään uuden harjoittelupaikan.

Aivan vastaavaa tunnelia Suomesta ei löydy, mutta maahan on viime aikoina avattu kaksi vapaalentotunnelia, toinen Pyhtäälle ja toinen Helsingin uuteen kauppakeskus REDiin.

Niiden mahdollisuudet kiehtovat yhdistetyn päävalmentajaa Kukkosta.

– Tiedän, että Norjan mäkimaajoukkue on käynyt vastaavassa paikassa Tukholman lentokentällä. He ovat ripustaneet sinne valjaat ja hioneet lentoasentoa. Olemme suunnitelleet samaa, Kukkonen sanoo.

Ilkka Herola toivoo, että pääsee jatkamaan tuulitunneliharjoittelua jatkossakin.

– Koen, että tämä on ollut tärkeä askel mäkipuolen kehittämisessä, hän sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt