Yhdistetty

Hannu Manninen on menettänyt rahaa palattuaan huippu-urheilijaksi – kisojen jälkeen odottavat uudet työkuviot

Julkaistu:

Pyeongchang 2018
Hannu Mannisen kotioptiot huippu-urheiluun on käytetty lopullisesti.
Luodaan kuvitteellinen tilanne, jossa Hannu ja Heli Manninen katselevat sohvalta tv-uutisia 6. heinäkuuta vuonna 2011, kun tämän vuoden talviolympiaisännyys äänestettiin Pyeongchangille. Isäntä tokaisisi vaimolleen, että ”aion muuten kilpailla noissa kisoissa”.

Ajatusleikki naurattaa Mannista, joka juuri tuon vuoden keväällä oli lopettanut toisen ”ja ehdottomasti viimeisen” kerran, ”lopetettuaan” jo 2008.

Kumpaankin lopettamiseen liittyi suuria elämänmuutoksia, sillä Mannisten kaksi vanhinta lasta syntyivät 2008 ja 2011. Pian esikoisen syntymän jälkeen Manninen aloitti myös lentäjäkoulutuksen Porissa.

– Vaimo olisi varmasti sanonut, että mitä sinä höpötät? Onhan tämä ihan järjetön homma – jos sitä järjellä haluaa ajatella, huippu-urheilun pariin kaudeksi 2016–2017 Lahden MM-kisojen innostamana palannut kuudensien olympiakisojen urheilija sanoi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Maksumiehenä

Tulevana keväänä Manninen ei saa enää perheeltään optioita.

– Nyt on kaikki huippu-urheiluoptiot varmasti käytetty. Tämä homma loppuu tänä keväänä, sanoi Manninen, joka joutuu kamppailemaan paikastaan henkilökohtaisiin kilpailuihin ja joukkuekilpailuun tällä kertaa tosissaan.

Joukkuekilpailussa avautuisi mahdollisuus tehdä suomalaista olympiahistoriaa. Jos Manninen kuuluisi mitalijoukkueeseen, hän saavuttaisi mitalin 20 vuoden välein eli 1998 ja 2018. Jääkiekkoilija Teppo Nummisen tämänhetkinen Suomen ennätys on 18 vuotta: 1988 ja 2006.

Huippu-urheilussa suuri osa urheilijoista saa työstään jonkinlaista korvausta, mutta Manninen on joutunut maksumieheksi. Hän ei ole voinut ottaa vastaan harjoittelun takia niin paljon lentäjän työvuoroja Finnairilla kuin kollegansa. Perheen logistinen kuvio on ollut vähennetyilläkin työvuoroilla lievästi sanoen kiinnostava.

– Totta kai olen ollut tässä maksajana ansionmenetysten kautta, mutta kohtuuden rajoissa.

Menestys joukkuekilpailussa kiinnostaa

Uransa jälkeen Manninen aloittaa Finnairin kuningasluokan eli Airbus A350:n tyyppikoulutuksen ja pääsee sen jälkeen lentämään yhtiön pisimpiä lentoja, muun muassa Etelä-Korean pääkaupunkiin Souliin.

Hän on koko ajan tämänkertaisen paluunsa jälkeen tiennyt, ettei henkilökohtainen menestys ole mäkiharjoittelun niukkuuden takia realismia.

– Tuloksellisesti on kiinnostanut olympiamenestys joukkuekilpailussa – ja urheilullisesti puolestaan nähdä, mihin tällä harjoituspohjalla vielä pystyy maailman huippujen vertailussa.

Vaikka Mannista on arvioitu myös eräänlaiseksi maajoukkuevalmennuksen kakkosmieheksi, hän painotti kuuluneensa maajoukkueeseen koko ajan nimenomaan urheilijana. Esikuva hän toki nuoremmilleen on.

– Henkinen tuki olen voinut olla ja vinkkejäkin annan pyynnöstä.

Jos Manninen putoaisi joukkuekilpailusta, se tarkoittaisi, ettei hän mahtunut mukaan arvokisadebyytissään ja -joutsenlaulussaan. Lillehammerissa 1994 kilpailivat Jari Mantila, Tapio Nurmela ja Topi Sarparanta, joka nyt valmentaa Mannisen päähaastajiin kuuluvaa Arttu Mäkiahoa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt