Mitä tapahtui viime kevään Voice of Finland -kisaajille?

Julkaistu:

Kommentti
Voice of Finland ei ole mikään tähtitehdas, kirjoittaa Ilta-Sanomien toimittaja Mika Seppänen.
Ensimmäisen Voice of Finland -tuotantokauden artisteista peräti viisi laulajaa on julkaissut studioalbumin. Voittaja Mikko Sipolan lisäksi levyn ovat julkaisseet Jesse Kaikuranta, Krista Siegfrids, Mikko Herranen ja Saara Aalto.

Etenkin Kaikurannan ja Siegfridsin urat ovat lähteneet sittemmin hyvään lentoon, ja myös Herranen, Aalto ja Sipola saivat musiikkiuransa jonkinlaiseen vauhtiin kisan jälkeen.

Saldo oli siis erinomainen. Mutta.

Toinen, viimekeväinen tuotantokausi ei ole toistaiseksi tuottanut vielä yhtäkään uutta levyttävää artistia Suomen musiikkikartalle. Ainoastaan voittaja Antti Railiosta tiedetään varmaksi, että häneltä ilmestyy debyyttialbumi vuoden alkupuolella – mutta sehän toki voittajalle kisassa luvataankin.

Ike vasta kouluttautuu alalle


Muutoin on ollut hiljaista. Mihin viime kevään kisaajat ovat kadonneet? Ja miksi?

Finaaliin selvinneistä laulajista kaikki ovat keikkailleet ja työskennelleet musiikin parissa enemmän tai vähemmän.

Ike Ikegwuonulta ilmestyi jopa single heti kisan jälkeen, mutta toistaiseksi kokopitkän albumin valmistuminen ja julkaiseminen ei ole ajankohtaista. Parhaillaan Ike vasta kouluttautuu alalle Elastisen siipien suojissa.

Kakkoseksi sijoittunut Emilia Ekström puolestaan julkaisi juuri sinkun pienehkön Magnum Music -levy-yhtiön kautta. Suunnitelmissa lienee myös debyyttialbumi, mikäli esikoissingle saa tulta alleen.

Suvi Aalto on keikkaillut kisan jälkeen ahkerasti, mutta 19-vuotias oululaisneito etsii yhä reittiään kohti levytyssopimusta.

Muista kilpailijoista Jenni "Jepa" Lambert ja Dennis Fagerström hakevat puolestaan edustuspaikkaa euroviisuihin keväällä Uuden Musiikin Kilpailusta, mutta levytyssopimusta heilläkään ei ole.

Tähtitehtaan leima kadonnut


On monen tekijän summa, miksi toinen Voice of Finland -kausi ei tuottanut tähtiä – ainakaan toistaiseksi. Suurin syy lienee se, että kisassa pisimmälle päässeet laulajat eivät olleet heti kisan jälkeen valmiita artisteja levy-yhtiöiden napattaviksi.

Sekä Ikegwuonu, Aalto että Ekström olivat kokemattomia, eivätkä itsekään vielä tienneet, mihin he ovat musiikin kanssa menossa.

Edellisellä tuotantokaudella sen sijaan kaikki alussa mainitut artistit tiesivät, mitä he haluavat, koska heillä kokemusta oli enemmän. Ja he toteuttivat sen, mitä halusivat.

Yhteistä levytyssopimuksen saaneille artisteille on, että heillä oli oma visio, vahva oma tyyli ja persoona, suuri intohimo alalle sekä se, että he tekivät suuren osan likaisesta ja luovasta työstä itse.

Ilman näitä ominaisuuksia alalle on äärimmäisen vaikeaa tunkeutua.
Voice of Finland ei siis itsessään ole tähtitehdas – itse asiassa hyvin kaukana siitä. Oli vain äärimmäisen hyvää tuuria, että ensimmäiseltä tuotantokaudelta löytyi niin monta menestyjää. Ja paljon menestyskavalkadia selitti myös ohjelman tuoreus.

Viime keväänä uutuusarvoa ei ohjelmalla enää ollut, ja tulos on nähty.
Siksi on vaikeaa luvata, että kolmanneltakaan Voice of Finland -kaudelta nousisi yhtä useampia laulajia levyttäviksi artisteiksi. Vaikka avausjakson laulajien taso olikin melko korkea.

Voice of Finland on siis nyt saman haasteen edessä kuin Idols: miten saada ohjelma ja ohjelman kilpailijat värisyttämään satojen tuhansien ihmisten mieliä?

Etenkin, kun monet katsojat mieltävät edelliskauden kilpailijat unohtuneiksi laulajalupauksiksi, jopa flopeiksi.

Ja kun tähtitehtaan leima on kadonnut Voice of Finlandin kyljestä, saatetaan itse ohjelmakin mieltää helposti flopiksi.

Nyt on Voice of Finlandin aika näyttää, mihin ohjelmasta on.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt