Teatterin taika haihtuu, kun esirippu laskeutuu. Näyttelijöistä jäävät vain asusteet.
Paitsi että niistäkin pitää joskus päästä eroon. Tampereen Teatteri järjesti tiistaina ensimmäisen puvuston kirpparin kahdeksaan vuoteen.
Talkoisiin osallistuneiden määrä oli helposti nelinumeroinen. Jonoa Frenckellin näyttämön portille alkoi tulla jo puoliltapäivin eli kaksi tuntia ennen ovien avautumista.
Puvustoa myytiin kello 14–18.
Jonon alkupää Frenckellin näyttämön edustalla.
– Olin viidentenä jonossa, kassan kautta kulkenut ja 68 euroa ostoksistaan maksanut Nisa Suhonen, 28, kertoi.
Suhosen pakkasi saaliinsa – kolme pukua, kaksi leninkiä ja yhdet kengät – kolmeen jätesäkkiin. Yksi puvuista oli yli muiden, syy, miksi kirppis pakotti paikalle.
– Aamulehden jutussa oli kuva tästä kivienkelistä. Tiesin heti, että haluan sen itselleni, Suhonen esitteli Notre Damen kellonsoittajassa käytettyä siivekästä enkeliasua.
– Puku tuo mieleen Doctor Who -scifi-tv-sarjan, jossa on kivisiä enkelihahmoja. Nyt sain tämän kokoelmiini. Harrastan veistämistä ja ehkä veistän tälle nyt kropan.
Kun teatterin vaatevarasto tyhjenee, Nisa Suhosen kotona tilanne on päinvastainen.
Värikkäästi pukeutuvalle Suhoselle vaatteet ovat tärkeitä.
– Ne ovat erittäin tärkeä osa identiteettiä. Korostan vaatteilla omaa minuuttani.
Suhonen on enemmän oopperan kuin teatterin ystävä.
– Rakastan kaikkea epärealistista ja suurta.
Rakkaudella on kääntöpuolensa.
Teatterin lämpiössä riitti kuhinaa, vaikka ovella pidettiin huolta, ettei kansaa pääsee sisään kerralla liikaa.
– Vaatekaapissa ei missään tapauksessa ole tarpeeksi tilaa. Täytynee rakentaa sitä lisää, rivitaloasunnossa puolisonsa kanssa asuva Suhonen mietti.
– Puolisolla saattaa olla aiheesta lempeän jämpti mielipiteensä. Pitänee mennä ratikalla kotiin, jos hän ei suvaitse tulla hakemaan.
Parkinsonin tautia sairastava 64-vuotias Tuula Kaartinen sai myös jonottaa lähes tunnin ennen sisäänpääsyä.
– Hulluus iski, Kaartinen myönsi työntäessään rollaattorin päälle kasaamiaan teatteriasuja ostoskierroksen ollessa vielä kesken.
– On näitä tässä toistakymmentä. Jos ei itselle mahdu, niin tyttärelle. Tässä on myös roolijuttuja 3- ja 5-vuotiaille lapsenlapsille päiväkotiin. En tiedä vaan, innostuvatko.
Tuula Kaartisen saaliiseen kuului sadan vuoden takaiseen charleston-tyyliin viittaava mekko.
Ahkeraksi teatterinkävijäksi tunnustautuva Kaartinen korosti sitä, että pelkästään kankaat olivat arvokkaampia kuin itse vaatteet. Hän oli valmis maksamaan ostoksista jopa 150 euroa.
Jotain hän etsi ihan itselleenkin. Syy ei ollut ihan se tavallisin.
– Tavoite on löytää burleskivaatteita. Suunnitelmissa on rollaattoriburleski, jos vaikka sellaiseen ryhtyisin.
Edullisimmat hatut, laukut ja kengät maksoivat vain euron.
– Ei ole hinnoilla pilattu, myönsi larppausta harrastava Minna Hiltula, 34.
Minna Hiltula aikoo tarttua ompelukoneeseen ja muokata kuvan leninkiä itselleen sopivaksi.
Mielessä kävi yksi larppi, jossa teemana oli vanhempi renessanssi.
– Tämä raha, mitä nyt käytän, on vain prosentti siitä, mitä niihin vaatteisiin käytettiin!
Hiltula oli käynyt vastaavalla Helsingin kaupunginteatterin kirppiksellä nelisen vuotta sitten.
– Pakko oli tänne tulla, kun harrastaa!
Hiltulan mukaan tarttui lähinnä muutamia pienempiä yksittäislöytöjä, mutta myös valtava, pitkällä laahuksella varustettu hihaton villakangastakki. Siitä riittää kangasta useampaa tarpeeseen.
– Painaa ainakin kymmenen kiloa. Piti pyytää kyyti täältä kotiin.
Larppaus on Temodin harrastus. Nyt vaatekaappiin päätyi jotain aatelista.
Riemukkaita hetkiä kirppiksellä riitti. 30-vuotias Temodi iloitsi juuri löytämästään keskiaikaisen aatelisen puvusta.
– Tyylikäs ja sopiva! Sovitin sitä peilin edessä, Temodi kertoi.
Temodi kuuluu myös larppauksen harrastajiin.
– On mukavaa ilmaista itseään vaatteilla. On hyvä ostaa tällaisia valmiiksi kaappiin. On sitten sopiva vaate, kun tulee tietynlainen larppi.
22-vuotiaan Veeti Raivion saalis jäi toivotusta.
– Odotin, että täällä olisi ollut enemmän historiallisia vaatteita, vintagesta pitävä Raivio kertoi.
Veeti Raivio löysi muun muassa vanhan liivin.
Raivion mielessä olivat etenkin TT:ssä vuonna 2018 ensi-iltansa saanut 1918 Teatteri Taistelussa -näytelmän asusteet.
– Vintagea on hankala löytää. Mutta ei tämä ihan turha reissu ollut.
IS:n poistuessa paikalta hieman kello 15 jälkeen Tuula Kaartinen oli juuri maksamassa ostoksiaan.
– 83 euroa meni, Tuula huikkasi.
Teatterille hyväksi. Tavaraa ulos, rahaa sisään.
Ulkona ei vieläkään näkynyt jonon päätä.
Hinnat eivät päätä huimanneet.
