Muistatko Simpauttaja-tv-elokuvan, joka teki näyttelijä Ahti Kuoppalasta (1930–2023) kuuluisan?
Kuoppalan roolihahmo, kaiken tietävä sanavalmis renkimies tartutti suomalaisiin hokeman ”hojo hojo” ja sai suomalaiset miehet tarjoamaan Kuoppalalle ryyppyjä junamatkoilla ja baareissa.
– Junissa ukot alkoivat tarjota ryyppyjä ja välillä se meni yhdeksi olkapäälle taputteluksi, Kuoppala kertoi Savon Sanomille 2019.
Loppuvuodesta 2022 ilmestyneessä Jari Kurkisen elämäkerrassa Hojo Hojo! – Näyttelijä Ahti Kuoppala (SKS Kirjat) Kuoppala muisteli, että myös naiset ihastuivat renkimies-hahmoon.
– Jos olisin ollut siihen aikaan sinkku, niin naismarkkinoillakin olisi ollut kova kuhina, Kuoppala kertoi.
Naistennaurattajan rooli leimasi esittäjänsä vuosikausiksi. Hän teki hahmona privaattikeikkoja teatteritöiden ohessa.
– On se vaan poikinut niin monta muuta hommaa. Hienon herran roolissa en olisi pärjännyt, mutta Simpauttaja teki minusta yhdessä yössä koko kansan veijarin, hän kertoi kirjassa.
Ahti Kuoppala kuvattuna vuonna 2020.
Heikki Turusen esikoisromaanista tehty Simpauttaja julkaistiin 1975.
– Olihan se televisioelokuvan nimirooli onnenpotku, jota ilman olisin paljon köyhempi myös kokemuksellisesti, Kuoppala kertoi 90-vuotiaana Helsingin Sanomien syntymäpäivähaastattelussa 2020.
– Salonkiherraa minulle ei ole tarjottu juuri koskaan, enkä olisi edes halunnut. Olen ilmeisesti ollut parempi maatiaisrooleissa, Kuoppala itsekin totesi.
Ahti Kuoppala kuoli 92-vuotiaana vastikään helmikuussa, ystävänpäivänä.
Tv- ja elokuvaroolien lisäksi hänellä oli pitkä teatteriura, mutta Simpauttaja pitkälti määritti Kuoppalan tulevat roolityypit, komedialliset maalaishahmot.
Yksi muistetuista maalaishahmoista oli Rainer Mielosen rooli maalaiskomediassa Vain muutaman huijarin tähden (1998), joka on katsottavissa Yle Areenassa.
Kuoppala teki kaikkiaan kolmisenkymmentä roolia elokuvissa ja tv:ssä 1971–2015.
Viimeiseksi tv-sarjaksi jäi yhteiskuntakriittinen draama Pintaa syvemmältä (2015), sillä Kuoppala sairastui syöpään, josta hän sittemmin parani.
Kuoppala esitti kyseisessä draamasarjassa kalastajaa, jonka järven pilaa turveliete.
Kuoppala pystyi samaistumaan hahmoonsa, sillä hänen oman piilopirttinsä vedet Iissä sameutuivat samasta syystä.
– Kaltaistani suurta luonnonystävää se harmittaa yksityisesti ja yleisesti. Hyvä, että televisioteatteri ja teatteri ottavat kantaa ja puuttuvat oikeisiin epäkohtiin. Niin niiden pitääkin, Kuoppala kertoi HS:lle.
Valkokankaalla Kuoppala näytteli vuodesta 1977 lähtien parikymmentä filmiroolia, muun muassa elokuvissa Jäniksen vuosi, Ulvova mylläri, Akaton mies, Nuoruuteni savotat, Talvisota, Kivenpyörittäjän kylä, Koirankynnen leikkaaja, Lunastus ja Suden arvoitus.
– Hän on olemukseltaan perussuomalainen mies, tosin sanavalmiimpi kuin normaali jurrikka – rempseämpi, mutta myös lempeämpi, Peter von Bagh luonnehti näyttelijää teoksessaan Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja (2005).
16 vuotta Kemin kaupunginteatterissa näytellyt Kuoppala jäi eläkkeelle Jyväskylän kaupunginteatterista vuonna 1993.
Teatteriura kesti lähes 40 vuotta: hän sai ensimmäisen roolinsa Tukkijoella-laulunäytelmässä Jyväskylän Työväenteatterissa vuonna 1953 (nykyinen kaupunginteatteri) ja oli kiinnitettynä uransa aikana myös Tampereella ja Porissa.
Näyttämörooleista merkittävimpiä hänelle itselleen oli Tuntemattoman sotilaan hihittelevä sotamies Vanhala, jota hän esitti Pyynikin kesäteatterissa peräti 372 kertaa vuosina 1961–69.
Jyväskylässä leskenä viimeiset vuodet elänyt Kuoppala oli myös innokas urheilija ja penkkiurheilija. Nuorena miehenä 1950-luvun taitteessa hän harrasti tosissaan kilpauintia. Häntä jäivät kaipaamaan neljä tytärtä lastenlapsineen ja lastenlastenlapsineen.
