Roald Dahlin rakastetut lasten­kirjat sensuroitiin – raivo repesi välittömästi: tämä on tilanne Suomessa

Britanniassa Roald Dahlin lastenkirjoissa on muutettu kohtia, jotka viittaavat muun muassa painoon, sukupuoleen, etnisyyteen ja mielenterveyteen.

Roald Dahlin klassikot ovat tunnettuja ympäri maailman. Osasta on tehty myös elokuvia.

20.2. 16:37

Brittilehti The Guardian uutisoi, että Roald Dahlin klassikkolastenkirjoja on kirjoitettu uudelleen, jotta kirjat ”sopivat paremmin moderneille lukijoille”.

Kirjojen uusissa versioissa on muutettu kohtia, jotka koskevat esimerkiksi hahmojen painoa, sukupuolta, etnisyyttä ja mielenterveyttä. Muutokset Dahlin klassikoihin teki brittiläinen kustantamo Puffin Books yhdessä Dahlin säätiön kanssa.

Guardianin mukaan esimerkiksi vuoden 1964 Jali ja Suklaatehdas (Charlie and the Chocolate Factory) -kirjassa esiintyvä hahmo Aukusti Lihavisto (engl. Augustus Gloop) ei ole enää englanninkielisessä versiossa ”valtavan lihava” (engl. enormously fat) vaan ”valtava” (engl. enormous). Vuonna 1970 julkaistussa Kekseliäs Kettu (Fantastic Mr. Fox) -kirjassa kammottavia kaivinkoneita ei kutsuta enää alkuperäisteoksen tavoin ”mustiksi”, vaan uusissa versioissa ne ovat murhanhimoisia ja julman näköisiä hirviöitä.

Kuka pelkää noitia (Withces) -kirjassa tavallisten ihmisten töitä tekevä noita ei enää tee työtä kassaneitinä tai kirjoita kirjeitä bisnesmiehelle, vaan työskentelee huippututkijana tai johtaa itse yritystä.

Suomessa uudet versiot eivät ole ainakaan vielä ehtineet kirjakauppojen hyllyille. WSOY:n kustantaja Paula Halkola kertoo Ilta-Sanomille, että uutinen Dahlin kirjojen muutoksista on kansainvälisestikin uusi, ja asiaa pohditaan myöhemmin.

– Olemme tekemässä suurempaa julkaisuohjelman läpikäyntiä, jolloin tarkastelemme myös tätä asiaa, Halkola toteaa.

– Vanhat suomennokset ovat edelleen myynnissä, emmekä ole saaneet alkuperäiskustantajaltakaan tarkempaa erittelyä siitä, mitä kohtia he toivoisivat muutettavan.

Uutinen Dahlin kirjojen sensuroinnista on kirvoittanut kansainvälisissä kirjailijapiireissä kovaakin kritiikkiä. The Guardianin mukaan esimerkiksi palkittu kirjailija Salman Rushdie otti jo kantaa uutiseen Twitterissä.

– Roald Dahl ei ollut enkeli, mutta tämä sensuuri on järjetöntä. Puffin Booksin ja Dahlin säätiön tulisi hävetä, Rushdie kirjoitti.

The Guardianin mukaan myös PEN America, noin 7 500 kirjailijan yhteisö, ilmoitti olevansa huolissaan, kun ensimmäinen tieto Dahlin kirjojen muuttamisesta tuli ilmi.

– Jos alamme korjaamaan tehtyjä virheitä emmekä anna lukijoiden lukea kirjoja, arvioida niitä itse ja reagoida kirjoihin sellaisina kuin ne on kirjoitettu, vaarannamme suurten kirjailijoiden työn ja sumennamme sitä linssiä, jonka kirjallisuus tarjoaa ihmisille maailman tarkastelua varten, PEN American puheenjohtaja Suzanne Nossel totesi yhteisön lausunnossaan.

Muutokset Dahlin kirjoissa liittyvät The Guardianin mukaan jo jonkun aikaa esillä olleeseen keskusteluun, joka liittyy kulttuuriseen herkkyyteen.

Muutosten puolesta kampanjoineiden henkilöiden mukaan lapsia ja nuoria täytyy suojella kulttuuriin, etnisyyteen ja sukupuoleen liittyviltä stereotypioilta. Kriitikoiden mukaan taas 2010-luvulla esiintynyt liiallinen sensuuri estää kirjailijoita ilmaisemasta taidettaan ja nerouttaan, ja samanaikaisesti estää lukijoita kohtaamasta maailmaa sellaisena kuin se on.

Dahlin säätiö tiedotti aiemmin tehneensä tiivistä yhteistyötä Puffin Booksin kanssa, jotta Dahlin teokset säilyttävät edelleen ”upeat tarinansa ja hahmonsa ja jatkavat kaikkien lasten viihdyttämistä edelleen”.

Roald Dahl perheineen vuonna 1966.

Halkolan mukaan suomennoksissa tilanne on erilainen, sillä silloin kirja on jo muutenkin käännetty toiselle kielelle, jolloin teksti ei ole enää alkuperäinen. Klassikoiden uudelleen suomennoksia tehdään muutenkin tasaisin väliajoin, ja Halkolan mukaan se on myös tarpeellista. Suurelle yleisölle rakkaisiin klassikoihin koskeminen herättää kuitenkin myös närää.

– Kun puhutaan klassikoista, kuten vaikkapa Astrid Lindgrenin teoksista, joihin tehdään uusissa suomennoksissa korjauksia, pienetkin muutokset saattavat aiheuttaa suuria tunteita, Halkola kertoo.

Halkolan mukaan alkuperäistekstiin kajoaminen on suurempi teko kuin suomennoksen päivittäminen. Siksi Dahlin suomennosten päivittäminen ei välttämättä Suomessa herätä niin kovaa porua kuin englanninkielisissä maissa.

– Klassikoiden kohdalla sitä on tehty, ja ymmärrän myös sen tarpeen erityisesti lastenkirjoissa, sillä lasta ei saa asettaa arvioimaan tekstiä samalla tavalla kuin aikuista. Ymmärrän molempia puolia, mutta nämä ovat tarkoin harkittuja päätöksiä, Halkola toteaa.

Roald Dahl kuoli vuonna 1990 ollessaan 74-vuotias. Hänen kirjojaan on The Guardianin mukaan myyty 300 miljoonaa kappaletta ja niitä on käännetty ainakin 68 eri kielelle.

Dahl on myös kiistelty henkilö, sillä kirjailija esitti elinaikanaan vahvoja mielipiteitään liittyen antisemitismiin. Dahlin suku pyysi anteeksi vuonna 2020 ja totesi, että perhe tunnistaa Dahlin lausuntojen aiheuttamat ikävät vaikutukset ihmisiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?