”Tervetuloa, puheenjohtaja!”
Näin raikuu ala-asteen oppilaiden kuoro, kun eri puolueiden puheenjohtajat astuvat vuorollaan helsinkiläiseen luokkahuoneeseen, jossa on 15 eri-ikäistä koululaista.
Puheenjohtajien kouluvierailut nähdään tänään alkavassa uutuussarjassa Luokan edessä, ja ensimmäisessä jaksossa luokan eteen astelee kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.
Seuraavina vieraiksi saapuvat Sanna Marin, Riikka Purra, Maria Ohisalo, Annika Saarikko, Li Andersson, Anna-Maja Henriksson ja Sari Essayah.
Oppilailla on paljon kysyttävää, sillä he haluavat vaalien alla selvittää, kuka suurten puolueiden puheenjohtajista ja puolueista on eniten heidän mieleensä.
Suurin osa lapsista ei tunne puheenjohtajia etukäteen lainkaan.
Kuvien perusteella lapset veikkaavat Li Anderssonia eläintenhoitajaksi ja Sanna Marinia influensseriksi eli somevaikuttajaksi.
Li Anderssonia veikataan hänestä esitetyn kuvan perusteella eläintenhoitajaksi, koska hän viihtyy luonnossa.
Kaikki puheenjohtajat joutuvat omassa jaksossaan tositenttiin, ja monet lasten laatimat kysymykset liittyvät aivan johonkin muuhun kuin politiikkaan.
– Jotkut sanovat, että käytät paljon filttereitä instakuvissa. Miksi teet niin? kuuluu Sanna Marinille (sd) osoitettu kysymys.
– Miksi kaikkien on pakko opiskella ruotsia? kysytään Anna-Maja Henrikssonilta (r).
Riikka Purralta (ps) kaivataan vastausta seuraavaan väitteeseen: Monet sanovat teitä perussuomalaisia rasisteiksi?
Riikka Purra joutuu muiden puheenjohtajien tavoin listaamaan omaa arvojärjestystään liitutaululle.
– Miksi miehet eivät saa mielestäsi rakastaa toisiaan? udellaan puolestaan Sari Essayahilta (kd).
– Miltä tuntuu, kun on hallussa kaikki Suomen varat? kysytään Annika Saarikolta (kesk).
– Miten sä jaksat kävellä ne eduskuntatalon portaat? tentataan Maria Ohisalolta (vihr).
Maria Ohisalolta tentataan myös luontoaiheisia kysymyksiä.
Politiikasta pyritään tekemään sarjassa hyvin selkokielistä, ja esimerkiksi avausjaksossa Orpolta vaaditaan ymmärrettävää selitystä ansiotuloverotuksesta.
Lasten kysymykset ovat suorasukaisia ja oivaltavia.
Stella ja Amanda utelevat, voiko poliitikkojen lupauksiin luottaa ennen vaaleja.
Orpolle näytetään myös tämän aiempia lupauksia, jotka eivät ole toteutuneet.
Esimerkiksi koulutuksesta on leikattu määrärahoja huomattavasti sen jälkeen, kun Orpo lupasi, ettei näin käy.
– Tilanne oli tosi vaikea vuonna 2017. Nyt kun tänä keväänä tehdään uusia suunnitelmia, niin koulujen ja oppilaiden ja opettajien pitää olla erityissuojeluksessa, koska kouluissa rakennetaan Suomen ja teidän tulevaisuutta, Orpo sanoo.
Kierrätystehtävässä Orpon pitää lajitella oikein muovit, kartongit, lasit ja sekajätteet.
Politiikasta kiinnostunut koululainen Väinö tenttaa, uskooko Orpo olevansa ihan varma siitä, että hän on seuraava pääministeri.
Myös seuraavassa jaksossa nähtävältä Marinilta kysellään, tiesitkö tämä jo lapsena haluavansa pääministeriksi.
Marinin pääministeys kiinnostaa monia koululaisia:
– Onko pääministerinä oleminen hauskaa tai kivaa?
– Miltä tuntui tulla maailman nuorimmaksi pääministeriksi?
– Millaista on olla äiti ja pääministeri?
Marinin julkisuuskuvasta kysellään myös.
– Saatko ikinä olla rauhassa ilman, että fanit tai muut kuvaavat?
– Onko sua koskaan nolottanut olla juuri sinä?
Sanna Marin kisaa lasten kanssa ilmapallojen pumppauksessa.
Marinilta udellaan myös koripalloharrastuksesta, yhdeksännen luokan keskiarvosta, koulunkäynnin mielekkyydestä sekä lempitaiteesta ja -ruuasta. Yksi oppilas esittää Marinille itsetehdyn räpin.
Tiukkojakin kysymyksiä seuraa:
– Mikä olisi mielestäsi sopiva palkka päiväkodinhoitajille?
– Miksi verotuloja ei ohjata enemmän varhaiskasvatukseen?
Puheenjohtajat eivät pääse lasten kanssa helpolla.
Anna-Maja Henriksson saa vastata ruotsinkielen opiskeluun liittyviin kysymyksiin.
Kaikki saavat tehtäväkseen laatia selkeät vaalilupaukset.
Avausjaksossa Orpon pitää – melko vastahakoisesti – laittaa tärkeysjärjestykseen vanhustenhoito, hoitajien työolosuhteet, varhaiskasvatuksen opettajien palkat, kulttuuri ja maahanmuuttajien kotouttaminen.
Lue lisää: Alakouluikäisen Amandan tiukka kysymys maahanmuutosta saa Petteri Orpon mietteliääksi – ”Jos nuori ei löydä paikkaansa Suomesta...”
Hauskaakin pidetään, ja jokainen puheenjohtaja saa erilaisia tehtäviä, joissa testataan heidän huumorintajuaan.
Marin puhaltaa ilmapalloa, Essayah viedään koulun jumppasaliin, Purra heittää luokassa koripalloa ja Ohisalon pitää arvioida muiden puheenjohtajien luonteenpiirteitä.
Sari Essayah pääsee juoksemaan lasten kanssa koulun jumppasaliin.
Puheenjohtajat näkevät myös itsestään tehdyt videopätkät, joissa on käytetty heidän omia kotialbumikuviaan.
Lapset antavat puheenjohtajien suorituksille joko hyväksyvän (vihreän) tai kielteisen (punaisen) äänen nostamalla kädessään olevaa kylttiä.
Koululainen Adora utelee, onko Orpo haaveillut aina poliitikonurasta.
– No en. Kun oli koulussa, tykkäsin puuhata ja järjestää kaikkea, ja yhtäkkiä huomasin, että olen poliitikon hommissa, Orpo vastaa.
Alakouluikäiset lapset eivät päästä puheenjohtajia helpolla.
Onkikilpailussa Orpolle valikoituu arpapelillä tulevat hallituskumppanit, ja etenkin vasemmistoliitto laittaa hymyilyttämään. Keskusta ja Sdp herättävät vähemmän tunnereaktioita.
Lapset järjestävät kaikille puheenjohtajille myös pistokokeet tietokilpailun merkeissä.
Orpolta tentataan tietämystä EU-maiden lukumäärästä, Suomen kansallislinnusta, Suomen ja Venäjän välisen rajan pituudesta, Saksan pääkaupungista ja Yhdysvaltain pääministeristä.
Puheenjohtajien tehtävänä on myös maalata oma muotokuva.
Annika Saarikon muotokuva näyttää tältä.
Lopuksi oppilaat arvioivat jokaisen poliitikon luonnetta ja antavat vierailuille arvosanan.
Ohjelma perustuu kansainväliseksi ilmiöksi nousseeseen formaattiin.
Petteri Orpo saa lapsilta hyvät arvosanat, koska oli rennompi kuin mitä lapset kuvittelivat.
Luokan eteen ovat maailmalla joutuneet muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Olaf Scholz.
Luokan edessä torstaisin 16.2. alkaen Nelonen klo 20.00.
Lue lisää: Sanna Marinin filtterikuville kritiikkiä: ”Hän on monelle esikuva”
Lue lisää: Demarinuorten puheenjohtaja vaatii Norjan mallia somekäytäntöihin: ”Pääministeri ei ole poikkeus”
