Kari Hotakaisella on takanaan iso pino romaaneja ja 11 tuotantokautta suosittua Pitääkö olla huolissaan -paneelishow’ta. Nyt on aika tehdä jotain muuta.
Syyskuussa tätä muuta on tarjolla yleisöllekin, kun Tampereen Teatteri kantaesittää vielä kirjoitusvaiheessa olevan Hotakaisen näytelmän Ihmisiksi.
Hotakainen ei suinkaan tuota ensi kertaa tekstiä näyttämölle. Vaihtelua tiukan dialogin kirjoittaminen kuitenkin tietää.
– Onkohan tämä nyt neljäs näytelmäni, Hotakainen miettii.
– En koe olevani ammattitaitoinen näytelmäkirjailija. Tämä on vaativa, rankka laji. Näyttämöllä ei voi olla yhtään tyhjää hetkeä. Koska ihmiset maksavat lipusta, lavalla pitää tapahtua jotain.
Se, mitä TT:n Frenckell-näyttämölle valmisteilla olevassa näytelmä tapahtuu, on oletettavasti jotain hotakaismaisen erikoista ja hauskaa.
– Kuvittelin tilannetta, etten osaa mitään, mutta haluan yhteiskunnan jäseneksi. Ilman koulutusta, ilman osaamista, mitä yhteiskunta vaatii nykyään, kun ruumiillinen työ on vähentynyt.
Ihmisiksi-komedia kertoo – Juhani Ahon vuonna 1884 ilmestyneen Rautatien tapaan – Matista ja Liisasta.
– Minunkin näytelmässäni Matti ja Liisa ihmettelevät uutta aikaa, sitä, miten yhteiskunta toimii.
Hotakaisen näytelmän päähahmot ovat suvusta, joka on pudonnut kehityksen kärryiltä.
–Matti ja Liisa asuvat jätekukkulalla ja ovat osaamistasoltaan ojankaivajien sukua.
Jätekukkulalta on matkaa sivistyksen pariin.
– Siinä on erämaa välissä. Näytelmän lähtökohta on sadunomainen, ei realistinen, Hotakainen tarkentaa.
Tarinan ydinkohtaan päästään, kun Matti ja Liisa törmäävät ”virkailijaan”, yhteiskunnan portinvartijaan. Syntyy hyvään juoneen aina kuuluva konflikti.
Näytelmä paljastanee aikanaan, onnistuvatko Matti ja Liisa pyrkimyksissään. Onko heistä yhteiskuntakelpoisiksi? Saavatko jätekukkulan jäsenet arvoa ihmisenä?
Luvassa on paljon naurua, mutta kyse ei ole vain komediasta. Ihmisiksi-komedia muistuttaa, että nauru voi olla myös julmaa.
– On parempi, ettei naura kömpelöille ihmisille, Hotakainen muistuttaa.
Kiivaasti muuttuvassa maailmassa kömpelöys uhkaa kaikkia. Etenkin iän karttuessa.
– Näytelmä kertoo siitä, miten meikäläinenkin voi tippua hankalaan tilanteeseen, jos ei vaikka yhtäkkiä muistakaan jotain tunnuslukua tai salasanaa.
Tunne on tuttu myös Hotakaiselle itselleen. Omakohtainen esimerkki löytyy omasta kodista, jonka ovessa on älylukko.
– Lähdin koiran kanssa lenkille, oli aika kylmä. Palatessa en muistanutkaan ovikoodia. Kun laitoin kolmesti väärän koodin, lukko meni tilttiin.
Ongelmia Hotakaisella on ollut myös verkkoasioinnin kanssa.
– Olen jo 66-vuotias. Enää ei mene kauaa, kun alkaa olla tiettyjä ongelmia. Asiat, jotka ovat nuorille täysin selkeitä, ei minulta enää sujukaan.
Kirjailijan mieleen tulevat hänen omien vanhempiensa viimeiset ajat.
– Kun katsoo vanhempiaan, katsoo omaan tulevaisuuteensa.
Hotakainen näkee jo itsensä palvelutalossa, joka on täynnä älytekniikkaa. Jonka äly ei välttämättä vanhukselle itselleen aukea.
Osaamattoman kömpelyydelle naurava voi löytää edestään jotain, mikä ei enää naurata.
Hotakainen työskentelee Tuomo Rämön ohjaaman Ihmisiksi-näytelmän parissa vielä kuukauden päivät.
– Mitään muuta minulla ei ole nyt meneillään. Tämän jälkeen alan kirjoittamaan toista näytelmää. Sille ei ole tilausta, mutta teen sen omalla riskillä.
– Tykkään vaihtaa lajeja. Viimeksi kirjoitin kaksi romaania, joten nyt on aika tehdä jotain muuta ja rytmittää tekemistä.
Lue lisää: Kari Hotakainen jättää television suosikkiohjelman
Rytmi on aiempaa hitaampi. Onhan Hotakainen jo eläkeiässäkin.
– Olen karsinut töitä. Pitääkö olla huolissaan -ohjelman tekeminen vei työajastani viisi ja puoli kuukautta vuodessa.
Nyt kalenterissa on tilaa kirjoittamiselle. Ja ehkä jollekin vielä tärkeämmälle.
– Minulla on yksi lapsenlapsi. Nyt varaan aikaa sellaisille asioille.
Kari Hotakainen
kirjailija
täytti 66 vuotta tammikuussa
syntyi Porissa, nuoruus Rautalammilla
asuu Vantaalla
kirjoittanut romaanien ja näytelmien lisäksi muun muassa runoja, kuunnelmia sekä lasten- ja nuorten kirjoja
toimi pitkään Pitääkö olla huolissaan -ohjelman panelistina
tunnetuimpia teoksia Finlandia-palkittu Juoksuhaudantie (2002) ja myyntimenestys Tuntematon Kimi Räikkönen (2018)
