– Kun olen kertonut, ettei ole kunnallistekniikkaa, niin sanotaan, että joo mä ymmärrän, tosijännää, mutta kai sulla siellä vesivessa on, Salo kuvailee.
Kirsi Salosta, 55, tuli aikoinaan suuren yleisön tuttu, kun hän toimi Nelosen uutisten uutisankkurina ja myöhemmin Heikoin lenkki -visailuohjelman kärkäskielisenä juontajana.
Viisi vuotta sitten Salo kertoi ostaneensa talon ja maata Kolumbiasta sekä perustavansa sinne ekokylän. Sittemmin hän luopui Kolumbian projektista.
– Syystalvella 2020 tuli idea, että muuttaisin Suomessa syvemmälle luontoon, itse ruokaa kasvattaen ja tehden. Ja kun olen sosiaalinen ihminen, ajatus siitä, että tekisin sen yksin, oli täysin sietämätön.
Salo kehitteli ja makusteli ajatusta omavaraisuuteen ja yhteisöllisyyteen nojaavasta Onnellisten kylästä. Eteläsavolainen Juvan kunta tarttui täkyyn Salon nettipostauksen perusteella.
– Oli kaksi muutakin kuntaa täällä Itä-Suomen puolella. Toisessa kunnanjohtajan kanssa kierreltiin ja katsottiin paikkoja, mutta ei löytynyt oikein sopivaa.
– Toisen kunnan kunnanjohtaja ei ottanut koskaan yhteyttä. Laitoin viestin, että täällä olisi kymmenkunta perhettä, jotka etsivät asuinpaikkaa ja maksavat veronsa, Kiinnostaisiko keskustella? Kyseessä oli vielä muuttotappikunta, Salo ihmettelee.
Kirsi Salo toivoo, että hänen olkielementeistä rakennettavan talohankkeensa hinta jää alle 200 000 euron.
Juva tarjosi kolmea vaihtoehtoista paikkaa Onnellisten kylälle. Sopiva kohde löytyi Järvenpään kylästä, noin kymmenen kilometrin päässä Juvan keskustaajamasta.
– Lähtökohtana oli nostaa ruoan omavaraisuutta. Toivoimme etelärinnettä, johon saa hedelmäpuut ja pensaat, kalaisaa järveä sekä tarpeeksi tilaa. Kävimme katsomassa tätä paikkaa kahdesti ja totesimme, että tämä on kiva.
Onnellisten kylä nousee metsänkasvatusalueelle, joka on tietenkin myös haja-asutusaluetta. 150 metriä lähemmäksi Riemiö-järveä ei saa rakentaa. Poikkeuksen muodostaa yhteisön yhteinen sauna, jolle on kaavoitettu paikka rannasta.
Kylässä on kaikkiaan 12 tonttia. Maata on taloa kohti noin hehtaari. Tonteista on tässä vaiheessa myyty viisi yksityisille ja saunatontti osuuskunnalle.
– Sovimme että sitä mukaa kun ihmiset tulevat ja sitoutuvat, he saavat siinä järjestyksessä varata tontteja, Salo kertoo.
Kunta on myynyt tontit puuston hinnalla ja lisäksi maapohjalle on laskettu arvo. Salon mukaan tonttien hinnat ovat luokkaa 20 000 euroa.
– Ihmiset sanovat, että onpa edullista. Olen todennut, että muuta itse ja laita sähköt.
Salo rakennuttaa noin 70 neliön taloa. Seinät ovat liettualaista olkielementtiä. Sähkö tulee aurinkopaneeleista. Puuliesi toimii lämmönlähteenä.
– Jos olisi otettu sähköt, se olisi maksanut noin satatuhatta euroa.
Porakaivon sijasta Salo on päätynyt rengaskaivoon, josta saa sähköttömänä aikanakin vettä pumppaamalla. Kompostoiva kuivakäymälä on kylän saniteettiratkaisu.
– Olen unelmoinut ja toivon, että selviän alle 200 000 eurolla, Salo pohtii talohankkeen budjettia.
Hän kiittelee juvalaisten avuliaisuutta, talkoohenkeä ja yhteisöllisyyttä.
Titta (vas.) ja Jasper Väätäinen sekä Kirsi Salo hakevat viilennystä hellepäivänä Riemiö-järven rannalta. Riemiö on kalaisa järvi. Halukkaiden kyläläisten ruokapöytään on luvassa myös riistaa, sillä Onnellisten kylä aloittaa yhteistyön paikallisen metsästysyhdistyksen kanssa.
Joensuulainen Titta Väätäinen on muuttanut miehensä Panu Karkiaisen ja pariskunnan 11-vuotiaan pojan Jasperin kanssa Juvalle Joensuusta. Perhe asuu väliaikaisesti kerrostaloasunnossa kunnan keskustassa.
– Olimme etsineet ehkä vuoden ajan paikkaa Joensuun kaupungin ulkopuolelta. Siten huomasin Instagramissa Onnellisten kylä -hankkeen Kirsin profiilin kautta. Lähdimme pallottelemaan ideaa, Väätäinen kertoo.
IT-alan ammattilainen Panu Karkiainen tekee etätöitä. Titta Väätäinen on perustanut ikäihmisille palveluja puhelimitse tarjoavan yrityksen.
Perheelle rakennetaan 80 neliön talo Väätäisen suvun mailta Kuopiosta kaadetuista hirsistä, joiden välissä käytetään lämmöneristeenä pellavaa.
– Ainakin aurinkopaneelit ovat varma juttu kesällä, mutta sähkön osalta haetaan vielä lisäratkaisuita, Väätäinen pohtii.
Jasper ja Titta Väätäisen uutta kotitaloa päästään pystyttämään kunhan keväällä talkoilla kuoritut hirret kuivuvat.
Taloon tulee painovoimainen ilmanvaihto. Mitään ilmanvaihtolaitetta ei ole.
– Se on kuin ukilla. Reikä seinässä ja räppänä, Jasper muistuttaa.
Keittiön sydämeksi on suunniteltu perinteistä leivinuunia.
– Olen miettinyt, että miksi tämän kylän idea olisi niin erikoinen, koska täällä olemme ihan perusasioiden äärellä, Titta Väätäinen tuumii.
Helsingissä asuva Jukka Savolainenkin muuttaa kolmihenkisen perheensä kanssa Onnellisten kylään.
– Kaikki hinnat ovat tulleet ylöspäin, hän huokaa rakentamiskustannuksia.
Savolaisen mielestä elementtien laittaminen taloon on kuin lego-palikoilla leikkimistä.
Juvan kunnanjohtajan Mervi Simoskan mukaan Onnellisten kylä on otettu paikkakunnalla vastaan avosylin.
-Juvalla on aina oltu avoimia uusille avauksille. Meille uudet asukkaat ovat aina tervetulleita.
Onnellisten kylän omaperäiset ratkaisut eivät ole tuottaneet harmaita hiuksia kunnan virkamiehille.
– Kunta ei rakenna muuallekaan haja-asutusalueille kunnallistekniikkaa. Normikäytäntönä siellä ovat kiinteistökohtaiset ratkaisut muun muassa talousveden ja jäteveden osalta, Simoska toteaa.
