Utahin mormoni Owen hurahti suomen kieleen ja kääntää nyt suomalaista kirjallisuutta – hänellä on painavaa sanottavaa Juha Itkosen hittiromaanista

Owen Witesman rakastui suomen kieleen lähetystyössä Suomessa. Muun muassa Sofi Oksasen teoksia kääntänyt Witesman kertoo, miksi suomalainen huumori ei käänny englanniksi.

Owen Witesmanin päätyö on viimeiset 14 vuotta ollut suomalaisen kirjallisuuden kääntäminen englanniksi.

10.4. 5:31

Suomessa on kirjoitettu hyvin vähän mormoneista eli Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenistä kertovia romaaneja. Tunnetuin on Juha Itkosen esikoisromaani Myöhempien aikojen pyhiä (2003), joka kertoo Suomeen lähetystyöhön saapuvasta nuoresta amerikkalaismiehestä.

Kuten Itkosen romaanin päähenkilö, myös Owen Witesman saapui nuorena miehenä Utahista Suomeen lähetystyöhön. Witesmanin reaktio Kalevi Jäntin palkinnon voittaneeseen ja Finlandia-ehdokkaana-olleeseen Itkosen romaaniin oli erilainen kuin monella muulla.

– Se on erittäin hyvin kirjoitettu romaani, mutta en ollut innoissani siitä. En pitänyt ollenkaan romaanin tavasta kuvata suomalaisia mormonikirkon jäseniä. Nämä hahmot olivat stereotyyppejä, hyvin yksiulotteisia, Witesman sanoo.

– Ja minä rakastan näitä ihmisiä, suomalaisia mormonikirkon jäseniä. He ovat hyviä ystäviäni. Kuvittele, jos Suomessa olisi kirjoitettu vain yksi kirja juutalaisista, ja suomalaiset juutalaiset olisi kuvattu latteina ja epämiellyttävinä hahmoina. Se olisi todella valitettavaa.

Witesmanin päätyö viimeiset neljätoista vuotta on ollut suomalaisen kirjallisuuden kääntäminen englanniksi. Hän myös mentoroi muita kääntäjiä.

Tällä hetkellä hän myös opettaa suomen kielen edistyneiden kurssia mormonikirkon johtamassa yliopistossa Brigham Young Universityssä Utahin Provossa. Kaikki kurssin yksitoista oppilasta ovat olleet Suomessa lähetystyössä. Kurssilla on muun muassa luettu Kalevalaa.

Lue lisää: Utahin mormonit Pete, 22, Katie, 22, ja Trevor, 24, elävät erilaista opiskelija­elämää: kahvi, alkoholi ja esi­aviollinen seksi ovat kiellettyjä

Witesman opiskeli samaisessa yliopistossa vuoden ajan ennen kuin hän lähti lähetystyöhön Suomeen 2000-luvun vaihteessa. Hän vietti kaksi vuotta Suomessa: Oulussa, Vantaalla, Savonlinnassa, Keravalla, Kuopiossa ja Turussa.

– Rakastin tuota aikaa Suomessa. Sopeuduin Suomeen hyvin luontevasti.

Sopeutumisessa auttoi varautunut luonteenlaatu.

– Kun suomalaiselta mieheltä kysyy kysymyksen, hän vastaa: hmm, joo. Osasin samaistua siihen.

Owen Witesman ja hänen bestiksensä, Mikkelissä asuva Pekka Lampila, lähdössä kalaan Kolovedellä.

Witesman ihastui suomen kieleen, vaikka sen oppiminen olikin haastavaa. Palattuaan Utahiin Witesman suoritti kandidaatin tutkinnon kielitieteessä. Myöhemmin hän suoritti maisterin tutkinnon viron kielestä Indianan yliopistossa.

Witesman on kääntänyt muun muassa Finlandia-voittajien Sofi Oksasen ja Laura Linstedtin teoksia. Witesman kertoo, että tämänkaltaiset kirjat eivät ole kaikista vaikeimpia käännettäviä. Paljon vaikeampaa on ollut kääntää esimerkiksi Tatu ja Patu -lastenkirjoja.

– Niissä on huumoria, joka ei käänny. Lisäksi kuvitusten pitää sopia yhteen käännöksen vitsien kanssa. Joskus se ei vain toimi ollenkaan.

Ylipäätään Witesmanin mukaan kaikista vaikeinta on kääntää humoristista tekstiä.

– Suomalainen huumori perustuu lähes yksinomaan sanaleikkeihin. Käännöksinä ne eivät vain toimi.

Kirjojen nimet, joissa pelataan sanoilla, ovat hankalia kääntää. Tällaisia ovat olleet jotkut Leena Lehtolaisen Maria Kallio -dekkarit. Silloin kääntäjän pitää luoda täysin uudenlainen nimi kirjalle.

Witesmania harmittaa vieläkin hieman Kari Hotakaisen Ihmisen osa -romaanin nimikäännös. Paitsi että Hotakaisen romaanin nimi viittaa ihmisenä olemisen osaan, romaanin loppupuolella kirjaimellinen ihmisen ruumiin osa on osa tarinaa. Englanninkielinen nimi on The Human Part. Witesman olisi halunnut vielä työstää nimeä, mutta kustantaja päätti pitää sen.

Kansainvälisillä kirjamarkkinoilla menestyminen ei riipu siitä, mistä maasta kirjailija on kotoisin. Hyvin kirjoitettu ja yleismaailmallisia teemoja käsittelevä kirja kiinnostaa myös Yhdysvaltojen markkinoilla. Esimerkiksi Leena Lehtolaisen dekkarit myyvät hyvin. Niitä on myyty englanninkielisenä useita satoja tuhansia kappaleita.

Witesman sanoo, että Suomessa kirjoitetaan paljon romaaneja, joissa pohditaan suomalaisuutta tai käsitellään Suomen historiaa. Tällaiset romaanit eivät menesty kansainvälisillä markkinoilla. Esimerkkinä Witesman mainitsee Kalle Päätalon rakastetun Iijoki-sarjan.

– Se kuvaa todella kauniisti suomalaisten historiaa ja elämäntapaa, mutta se ei merkitsisi mitään amerikkalaisille.

Toinen, hieman erilainen esimerkki on Mikko Rimmisen Pussikaljaromaani.

– Sen kokemusmaailma on niin suomalainen, ettei sitä voi muun maalaiset ymmärtää. Lisäksi sen kieli on täynnä sanaleikkejä, jotka eivät välity muille kielille, Witesman selittää.

Kuinka edes selittää amerikkalaiselle pussikaljan merkitys?

Owen Witesman pitää erityisesti Sofi Oksasen teoksista, sillä niissä käsitellään rohkeasti vaikeita aiheita. – Rakastan suomen kieltä, joten nautin kaikista kirjoista, joissa kieltä käytetään luovasti.

Witesman vierailee Suomessa vuosittain Helsingin kirjamessujen aikaan. Suomesta on tullut vuosien varrella rakas ja tuttu.

Yksi negatiivinen asia hänellä on sanottavana.

– Yksi tyttäristäni on adoptoitu, ja hänen biologinen isänsä on afrikkalaisamerikkalainen, joten hänen ihonsa on tummempi. Minusta tuntuu hieman epämiellyttävältä tuoda hänet mukanani Suomeen, Witesman sanoo.

– Useimmat suomalaiset eivät ole rasistisia, mutta näen, miten maahanmuuttajataustaisia lapsia ja teinejä kohdellaan kadulla. Tätä tapahtuu toki muuallakin, myös Yhdysvalloissa. Mutta odotan Suomelta enemmän, koska se on tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia puolustava kansakunta.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?