Keväällä 2019 Reijo Mäeltä ilmestyi 30. Vares-dekkari nimeltään Tolvana. Se on sarjan muihin kirjoihin verrattuna enemmän trilleri kuin dekkari.
Venäjää kirjassa käsitellään kriittisin äänenpainoin. Vähän samaan tapaan kuin Ilkka Remeksen Venäjän suhteen liiasta naiiviudesta varoittavissa romaaneissa.
Ukrainan sodan myötä Mäen romaania lukee uusin silmin. Tarinassa kerrotaan esimerkiksi KHL:ssa pelaavasta suomalaisesta jääkiekkojoukkueesta HC Tolvanat. Se tuo mieleen Jokereiden seikkailut samaisessa liigassa, ja miten ne sitten päättyivätkään.
Romaanissa käsitellään myös venäläisten maakauppoja Turun saaristossa. Miten strategisesti keskeisiä kohteita on päätynyt kaupankäynnin myötä vieraan vallan kansalaisten omistukseen.
Käsikirjoitus oli jo valmis, kun tuli uutinen viranomaisten iskusta Turun saaristossa sijaitsevaan venäläisomisteiseen Airiston Helmeen. Yhtiöllä oli omistuksessaan useita saaria, majoitustiloja, venelaitureita ja jopa helikopterikenttiä.
– Olin kirjoittanut Turun saaristoon liittyvän kuvion, jossa mietitään miten saariston kapeilla reiteillä voidaan tontteja strategisesti hyödyntää. Kun Airiston Helmestä uutisoitiin hätkähdin, että minulta on varastettu kirjan juoni, Mäki muistelee.
– Suhtaudun Tolvanassa Venäjän meininkiin inhorealistisesti. Nyt on noussut mieleen, että ainoat oikeat asenteet ikuista naapuria kohtaan ovat pettymys ja pessimismi.
Mäki on seurannut Venäjän sotatoimia Ukrainassa suuren hämmennyksen vallassa.
– Tämä on oikeasti pelottavaa. Putinilla menee huonosti, mutta se ei välttämättä ole vain hyvä asia. Eihän Putin voi hävitä. Se on hänen kannaltaan täysin poissuljettu vaihtoehto.
Ukrainan vastarinta on kuitenkin niin vahvaa ja pelotonta, että helppoa voittoa ei ole tarjolla. Mäki uskoo, että Venäjä on omalla toiminnallaan osaltaan vaikuttanut Ukrainan puolustuskykyyn käymällä Luhanskissa ja Donetskissa puolijäätyynyttä sotaa.
– Venäläisiltä jäi ehkä yksi olennainen asia huomioimatta. Pikamarssi Kiovaan tyssäsi siihen, että Äiti-Venäjä itse oli jo oikein huolella treenauttanut Ukrainaa lähes kahdeksan pitkää vuotta tätä hetkeä varten.
– Semmoinen tosielämän ampumaleiritys on valmentanut ja karaissut Ukrainan sotaväkeä aivan toisella lailla kuin normi asepalvelus. Siinä eivät siis kokemattomat miehet lähteneet kesken kehityskeskustelujen kampaviinereiden äärestä vainolaista vastaan.
Mäki on lukenut Putinin tiedottajan Dmitri Peskovin lausuntoja suuresti ihmetellen.
– Peskov on sanonut, että erityisoperaatiomme etenee suunnitelmien mukaan. Jos operaation perusidea on lähettää divisioonat juuttumaan arojen mutaan ja jättää nuoria venäläispoikia sinne kuolemaan – että tässä koko plääni – niin kannattaisiko Äiti-Venäjän vaihtaa konsulttitoimistoa?
– Tai että otamme ydinaseet käyttöön, jos Venäjän olemassaolo on uhattuna. Voisi ehkä miettiä, että ydinasenapin painaminen saattaisi uhata Venäjänkin olemassaoloa. Mutta Putin ei välitä, koska haluaa poistua taistelukentältä voittajana tai ainakin merkkimiehenä.
Putinin käytöksessä Mäki on huomannut selkeän muutoksen.
– Kun muistelee Putinin esiintymisiä vaikkapa kymmenen vuoden takaa, hän puhui hiljaa, rauhallisesti ja tyynesti. Oli hallittu ja hillitty. Nyt hän raivoaa narkomaaninatseista.
Mäki kannattaa Suomen liittymistä Natoon.
– Ilkeyksiä tulee, se on varma, mutta niitä tulee ehkä vielä isommalla tykillä, jos emme liity Natoon. Liittymisen jälkeen meillä olisi kuitenkin suuremman porukan tuki takanamme.
Kantansa Mäki määritteli 2000-luvun taitteessa, kun Putin teki isompia ulostuloja ja puhui historiallisista vääryyksistä.
– Siitä eteenpäin olen kannattanut Natoon liittymistä. Liittyä olisi pitänyt jo, kun Neuvostoliitto hajosi. Baltianmaat tekivät oikean liikkeen. Silloin liittyminen tapahtui ihan huomaamatta.
Ukrainan sotaa seuraa Mäen mukaan loputtomalta vaikuttava kahtiajako.
– Minä en enää tule näkemään sitä, että Euroopan ja Venäjän välillä vallitsisi normaali rauhantila.
