Yle julkaisi viikon alussa uuden neliosaisen dokumenttisarjan nimeltä Suomineidot, joka kertoo Ylen tiedotteen mukaan kolmen kansallismielisen naisen, Merin, Elisavetan eli Liisan ja Jasminan arjesta ja unelmien tavoittelusta.
Dokumentin päähenkilöille Suomi tulee aina ensin, ja ura- ja perhehaaveita värittävät arvokonservatiivisuus ja monikulttuurisuuden vieroksuminen. Dokumentissa vieraillaan muun muassa nationalistien kesäjuhlilla ja mielenosoituksessa, poliittisesti tulenaran kirjan julkistamistilaisuudessa sekä perussuomalaisten vaalivalvojaisissa.
Meri kutsuu itseään etnonationalistiksi.
Ohjelmaan osallistunut, etnonationalistiksi tunnustautuva ja rekkakuskina työskentelevä Meri toteaa jo ensimmäisessä jaksossa, että häntä ärsyttää kaupassa olevat mainokset ”ei-suomalaisista ihmisistä”.
– Sillä yritetään normalisoida niiden ihmisten läsnäolo yhteiskunnassa, Meri kertoo dokumenttisarjassa.
Meri myös kertoo, että jos kaupan kassalla on hänen mielestään ”poikkeava” henkilö, hän ei ole kassatyöntekijälle ilkeä, koska on hyvä, että hän on kuitenkin töissä.
– Vaikka ei välttämättä tarvitsisi edes olla täällä. Vierailemaan voi tulla, mutta kotoutumaan ei jäädä, Meri jatkaa.
Myöhemmin sarjassa Meristä olisi myös hienoa nähdä, jos suomalaismiehet lähtisivät ”taistelemaan muukalaisia vastaan”.
Elisaveta eli tuttavallisemmin Liisa on Ylen tiedotteen mukaan perussuomalaisten kuntavaaliehdokas ja hän haluaa vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan omien arvojensa pohjalta. Hän on syntyperältään puoliksi venäläinen, mutta tehnyt aikuisena tietoisen päätöksen olla suomalainen.
Liisa etsii rakkautta, mutta hän kannattaa perinteisiä sukupuoliarvoja, ja sellaisen miehen löytäminen on Liisan mukaan vaikeaa.
– Sopivien miesten tapaaminen on todella haastavaa nykymaailmassa, kun ollaan niin liberaaleja, Liisa toteaa.
Erityisesti Meri kertoo sarjassa avoimesti mielipiteitään muun muassa monikulttuurisuudesta ja ja sukupuolirooleista.
Jasmina opiskelee historiaa ja museologiaa Helsingin yliopistossa ja on myös aloitteleva kirjailija. Ylen tiedotteen mukaan hän tekee kirjaprojektia radikaalista ympäristöfilosofista Pentti Linkolasta.
Luonnon monimuotoisuuden sekä suomalaisen kulttuurin säilyttäminen ovat Jasminalle tärkeitä arvoja, eikä hän omien sanojensa mukaan ole kuullut “riittävän hyvää perustetta sille, miksi suomalainen yhtenäiskulttuuri pitäis korvata jollain jenkkityylisellä sirpaleisella yhteiskunnalla”. Kansallismielisten porukoissa naiset erottuvat vielä vähemmistönä.
– Nämä kolme perinteistä, eli koti, uskonto ja isänmaa, luovat turvallisuutta. Huomasin yläasteikäisenä, että mulle tärkeitä asioita ollaan muokkaamassa muunlaisiksi. Viittaan tällä siihen, että on ryhdytty puhumaan tällaisesta monikulttuurisuudesta, kansallismieliseksi itsensä nimittävä Jasmina toteaa ensimmäisessä jaksossa.
– Kaikki ei ole niitä lokinpaskahousuissa kulkevia skininaisia, jotka kuuntelee jotain ryminämusiikkia tai käy noissa mielenosoituksissa, Jasmina kiteyttää.
Rasismin vastaisella viikolla julkaistu dokumenttisarja on saanut erittäin kriittisen vastaanoton muun muassa Twitterissä.
– Olen katsonut #Suomineidot-dokkaria 5 min ja olen aivan järkyttynyt: henkilö julistaa uskovansa rotuun, ei-valkoinen ei ole suomalainen. 1930-luvun tapahtumat alkoivat natsismin normalisoinnista. Tällaiselle ajattelulle ei pidä antaa julkista tilaa. Ei näin, Yleisradio, eräs twiittaaja kommentoi.
– Nyt vihdoin pääsen sen sanomaan: EI MINUN VERORAHOILLANI. En tiedä, miksi tämä pitää sanoa 2022 Suomessa mutta ei, ei kiitos empatiaa ja ymmärrystä natseja ja rasisteja kohtaan, toinen totesi.
– Hyvää rasisminvastaista viikkoa! Katsoin neljä jaksoa tätä uutta dokumenttisarjaa. Melko rennosti vanhoina natsi-Saksan liittolaisina täällä lähetetään ohjelmaa, jossa kivat ihmiset kertoo olevansa natseja, #suomineidot, twiittasi kolmas.
– Natseista ja heidän teoistaan on tärkeää uutisoida. Tärkeää on myös tapa, jolla sen tekee. Tämä ”ei mitään hakaristi otsassa kulkevia rikollisia, vaan ihan tavallisia, rohkeita, pullantuoksuisia suomineitoja” ei nyt ihan ollut se take, mitä ylen olisi pitänyt tehdä, #suomineidot, eräs twiittasi.
Osa oli myös dokumenttisarjan puolella.
– #suomineidot herättää kuulemma täällä kohua ja neitojen ulkonäköä kommentoidaan karkeasti, vaikka dokumentin tilaajan ja tekijän tarkoitus oli lievittää vastakkainasettelua. Sitä ei aina saa mitä tilaa. Katsoin jaksot sattuneesta syystä. Oikein hyvä ja asiallinen dokumentti.
Ohjaaja Ninni Rokosa toteaa tiedotteessa, että sarjan kunnianhimoisin tavoite on lieventää voimakasta vastakkainasettelua.
– Tavoitteeni ohjaajana on lisätä ymmärrystä, koska uskon sen olevan yksi avain monen ongelman ratkaisuun. Kun saat selityksen esimerkiksi jonkun ihmisen uhkaavalle käytökselle, se mahdollistaa myös omasta pelosta vapautumisen. Myös tämän sarjan kohdalla tavoitteeni on lisätä ymmärrystä, ja siksi naiset saavat paljon tilaa kertoa ajatuksistaan ja näkemyksistään.
Rokosa toivoo, että vaikeistakin asioista voidaan puhua.
– Olen kokenut, että sarjan aihe on tämän päivän Suomessa jotenkin tabu ja tabuthan ei ole koskaan hyvä asia. Täällä Suomessa on iso joukko esimerkiksi nykypolitiikkaan tyytymättömiä ihmisiä, joiden olemassaolo ei katoa silmiä ummistamalla.
Ylen luovien sisältöjen johtaja ja vastaava toimittaja Ville Vilén vastaa tiistaina kirjoittamassaan artikkelissa Ylen saamaan kritiikkiin.
– Ylen julkisen palvelun tehtävä on käsitellä laajasti erilaisia yhteiskunnan aiheita ja ilmiöitä. Jonkin aiheen käsitteleminen tai ohjelman esittäminen ei tarkoita sitä, että Yle hyväksyisi niissä esitetyn maailmankuvan. Silti on tärkeää ja perusteltua, että myös vaikeita ja kiistanalaisia aiheita käsitellään Ylen ohjelmissa, Vilén kirjoittaa artikkelissaan.
Vilén toteaa, että kansallismielisyys ja siihen liittyvät ilmiöt eivät ole uusia, eivätkä ilmiöt tai suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen tyytymättömät ihmiset poistu ”silmät sulkemalla”.
– Päinvastoin, aihetta on sitä suuremmalla syyllä pystyttävä käsittelemään ja taustoittamaan journalistisesti.
Vilén toteaa, että kyseessä on seurantadokumentti, joka mahdollistaa laajemman näkökulman aiheeseen ja esimerkiksi dokumenttisarjan päähenkilöiden elämäntarinoihin.
– Ylen dokumenttien tarkoitus ei ole normalisoida niissä käsiteltäviä aihepiirejä. Dokumentti ei myöskään ole uutis- ja ajankohtaisohjelma, jossa punnitaan eri näkökantoja tasapuolisesti samaan aikaan.
Lopuksi Vilén vielä toteaa, että dokumenttisarjan julkaisun osuminen rasismin vastaiselle viikolle on ollut sattumaa.
Juttua korjattu 22.3.2022 klo 13:07: Jasminan virheellisesti kirjoitettu nimi korjattu muodosta ”Jasmiina” muotoon ”Jasmina”. Jutun loppuun lisätty myös täydennys Ville Vilénin artikkelista. Jutusta korjattu naisten määrä. Heitä on kolme eikä neljä.
Juttua muokattu 22.3.2022 klo 14:27: Pääkuva vaihdettu. Jutussa julkaistiin aiemmin promootiokäyttöön tarkoitettu kuva, jota Yle oli muokannut siten, että t-paidasta oli poistettu teksti National Socialists.
