Muoniossa sijaitsevalla Mesopotamialla on merkittävä rooli suomalaisessa elokuvahistoriassa.

Speden muisto elää Mesopotamiassa

Pertti ”Spede” Pasanen kirjoitti Uuno Turhapuro -elokuvansa Muoniossa sijaitsevassa piilopirtissään. Tilan nykyinen omistaja kertoo, millaisia tarinoita paikka kätkee sisäänsä.


23.1. 7:12

Muoniossa Pallastunturin kupeessa kaartelevalla tiellä tarkkasilmäinen voi huomata erikoisen kyltin, josta erottuvat tutut kasvot. Metallisesta mustasta kyltistä tunnistaa välittömästi Pertti ”Spede” Pasasen sivuprofiilin.

Tienhaarasta käännyttäessä vastassa on mökki, joka ei ole mikä tahansa tavanomainen kelohonkamökki. Kyseessä on edesmenneen taiteilijalegendan omistuksessa ollut piilopirtti Mesopotamia – juuri se viihteen suurmiehen luomispaikka, jossa syntyivät hänen Uuno Turhapuro -elokuviensa käsikirjoitukset.

– Pertti kirjoitti täällä ensimmäisen Uuno-elokuvansa 1972 ja myöhemmin 13 lisää. Pilkkuakaan ei käsikirjoituksessa muutettu Helsingin päässä, kertoo Mesopotamian nykyinen omistaja, tiluksia ilmiselvällä intohimolla esittelevä Kyösti Rantamaa.

Paikka huokuu historian havinaa, ja 7. syyskuuta 2001 menehtyneen viihdelegendan muisto on vahvasti esillä. Moni yksityiskohta pistää silmään, kuten Pasasen valtava muotokuva mökin ulkoseinällä sekä rantasaunaan johtavat portaat, joihin on kirjoitettu kaikkien Mesopotamiassa käsikirjoitettujen Turhapuro-elokuvien nimet.

– Lappi oli Pertille inspiraation lähde, koska täällä hän sai kirjoittaa rauhassa. Täältä on syntynyt lukuisia tarinoita. Paljon sellaisiakin, jotka ovat jääneet ainoastaan näiden seinien sisälle, Rantamaa, 72, pohjustaa.

Rantamaan mukaan Speden piilopirtin nimi päätettiin äänestyksellä.

Portaat kiinnittävät huomion.

Torniolainen pitkän linjan yrittäjä Kyösti Rantamaa osti Mesopotamian ystävältään Pasaselta vain muutama kuukausi ennen tämän poismenoa. Rantamaa muistaa istuneensa Pasasen ja taiteilija Veli Koljosen kanssa kahvipöydässä Helsingissä, kun idea kaupoista syntyi yllättäen.

– Veli tokaisi Pertille, ettei tätä ole näkynyt pitkään aikaan Mesopotamiassa. Siihen Pertti vastasi, ettei hänellä ole riittänyt aikaa, kun piti jatkuvasti käydä golfaamassa Espanjassa. Pertti totesi, että joutaisi senkin myydä pois, Rantamaa muistelee.

– Katsoin Perttiä silmiin pöydän toisesta päästä ja pyysin kertomaan hinnan. Pertti mietti hetken, julisti hinnan – ja sitten jo löimmekin kättä päälle.

Seuraavana päivänä kaksikko allekirjoitti kauppakirjat. Hetkeä olivat todistamassa Riitta Väisänen sekä Pasasen sihteeri.

– Yritin vielä siinä vaiheessa tinkiä hinnasta, mutta Pertti murjaisi, ettei hinta putoa. Se oli vielä markka-aikaa, ja aika pitkä numerosarja siihen tuli pantua. Sellainen summa, ettei sitä kannata paljastaa, Rantamaa vihjaa.

Kyösti Rantamaa makkaranpaistossa Pasasen tekemän takan edessä. Moottorikelkkaliikettä pyörittänyt Rantamaa ystävystyi Pasasen kanssa vuonna 1969, kun hän myi Pasaselle moottorikelkan. Sittemmin Rantamaa työskenteli autokauppiaana, ja hänellä oli oma autoliike.

On mutkatonta uskoa, että kelohonkamökin seinät kätkevät sisälleen lukuisia tarinoita. Yhden sellaisen muistaa ex-missi ja juontaja Väisänen, joka seurusteli Pasasen kanssa toistakymmentä vuotta 1990-luvun alkuun asti.

Väisänen kertoo viettäneensä Pasasen kanssa aikaa Mesopotamiassa sekä Pallaksen rinteillä. Väisäsen verkkokalvoille on juurtunut tilanne, kun hän vietti kynttiläillallista Pasasen kanssa mökin pirttipöydässä laskettelun jälkeen.

– Minulla oli ylläni pitkät neulotut säärystimet, ja syömisen lomassa tunsin kuin jotain olisi takertunut jalkaani. Luulin, että jalkaani oli takertunut jotakin teippiä. Huitaisin kädelläni pöydän alle, ja sieltähän kiipesi hiiri jalkaani pitkin! Väisänen kertoo naurahdellen.

– Raukka oli jäänyt kynsistään kiinni. Huusin ja hyppäsin pöydälle kauhistuksissani. Vieläkin iho menee kananlihalle, kun tilannetta muistelen, vaikken hiiriä yleensä pelkääkään.

Rantamaa on kunnostanut päämökin läpikotaisesti. Kelohongasta rakennettuun mökkiin kuuluu tupakeittiö, kolme makuuhuonetta, parvi, wc sekä kelohonkainen rantasauna, johon kuuluu tupa.

Mökistä löytyy Speden sviitiksi nimetty huone, jossa on peili katossa.

Rantamaan mukaan Pasasen ei tosiaankaan tarvinnut olla Mesopotamiassa yksin. Toisinaan hän kestitsi paikan päällä juhlia.

– Pertti kutsui paikalle missikaunottaria Helsingistä. Tai saattoi kyyditä heitä pääkaupungista Muonioon omalla punaisella Ford Mustangillaan, Rantamaa valottaa.

– Mesopotamian avajaisia vietettiin joulukuussa 1968, vieraita oli silloin kymmenkunta. Itse järjestin uudistetun Mesopotamian avajaiset 2011, silloin avoimien ovien päivänä vieraita kävi noin 600, hän mainitsee.

Mesopotamiasta löytyy Pertti Pasasen alkuperäinen kirjoituskone, jolle hän kirjoitti Uuno Turhapuro -elokuvia.

Mökissä on kaikki Uuno Turhapuro -dvd:t.

Lappi oli lähellä Pasasen sydäntä myös laskettelun takia. Väisänen muistaa Pasasen innokkaana laskettelijana, mutta opettajana miehellä olisi kuulemma ollut petrattavaa.

– Mesopotamia oli ihana paikka, ja menimme monesti Pallakselle laskettelemaan. Muistan, kun menin ensimmäistä kertaa rinteisiin Pertin opastuksella. Pallaksen huipulla hän käski minun mennä edellä ja sanoi tulevansa perässä, jos jotakin sattuis. Hän totesi, että se on kuin hiihtelisit kesällä vesisuksilla, Väisänen muistelee hymyssä suin.

– Siinähän kävi sitten niin, että vauhtia tulikin liikaa ja syöksyin tunturin alas hengitystä pidättäen. Että sellainen opettaja, hän naurahtaa.

Myös Rantamaa muistaa Pasasen olleen intohimoinen laskettelija.

– Pertti hankki Pallakselle telaketjuilla varustetun vetolaitteen, jota sanottiin lumikissaksi. Sillä vedettiin laskettelijoita pitkän narun päässä Vatinkurun hissille, hän kertoo.

Suomutunturin laskettelukeskuksen omistajiin kuulunut Pertti Pasanen suunnitteli myös rakentavansa tunturille mäkihypyn lentomäen – kokonaan lumesta.

– Sanoin Pertille, että eturinteessä olisi valmis alamäki, mutta ylämäki pitäisi vielä tehdä. Pertti tokaisi, että tehdään se lumesta. Kysyin pääseekö siitä 140 metriä, niin Pertti tokaisi, että vaihda kakkonen eteen, Rantamaa kertoo.

Mökin ulkoseinältä löytyy Pertti Pasasen valtava muotokuva, jonka on tehnyt Lordi eli Tomi Putaansuu.

Rantaterassilla on muun muassa tanssittu monet häävalssit.

Tätä nykyä Rantamaa vuokraa Mesopotamia-mökkiä yksityisille vieraille sekä yrityksille. Omistajan mukaan paikka on ollut suuressa suosiossa kotimaisten artistien keskuudessa. Vieraskirjasta löytyykin muun muassa Lauri Tähkän terveiset.

– Artistit ovat olleet täällä biisileireillä. Lordi vietti täällä kuukauden, ja hän on itse asiassa tehnyt useimmat Mesopotamian tauluista, hän paljastaa.

Suomalaiset vieraat tietävät paikan historian, mutta Muonion erikoisuus on houkutellut paikalle myös kansainvälisiä turisteja. Rantamaan mukaan mökki on jo varattu pitkälle kevääseen.

– Minulla on Mesopotamialle suuria suunnitelmia, kuten paikan valjastaminen matkailunähtävyydeksi. Tärkeintä on kuitenkin viihdepioneerin muiston kunnioittaminen, hän alleviivaa.

Kyösti Rantamaa kirjoitti Mesopotamian kauppakirjat Pasasen kanssa 11. kesäkuuta 2001. Pertti Pasanen menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen saman vuoden syyskuussa.

Vain pari viikkoa ennen Pasasen kuolemaa, elokuussa 2001, Rantamaa piipahti hänen luonaan Lauttasaaressa kahvilla maksamassa Mesopotamian viimeisen maksuerän. Samalla hän teki painavan päätöksen.

– Pertti oli erittäin hyvässä kunnossa silloin. Aivan kuin entinen Pertti Pasanen, Rantamaa muistaa.

– Olimme sopineet, että kunnioittaisin paikan historiaa. Tein lopulta henkilökohtaisen päätöksen, etten luopuisi tilasta ennen kuolemaani.

Rantamaa vakuuttaakin nyt, ettei ole olemassa summaa, jolla hänet saisi luopumaan Mesopotamiasta. Vieraat hän kuitenkin aina toivottaa avosylin tervetulleeksi.

– Ei Mesopotamian arvoa pysty määrittelemään, sillä sen rooli suomalaisessa elokuvahistoriassa on valtava, Rantamaa summaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?