Sisäpiirin rajut väitteet: Antti J. Jokisen toiminta ajoi Remes-jättituotannon katastrofiin – lopulta turvamies joutui estämään ohjaajan pääsyn oman elokuvansa kuvauksiin

Huutamista, painostamista, varomattomuutta, vastuun pakoilua. Omerta 6/12 -elokuvan työryhmässä mukana olleet henkilöt paljastavat vihdoin tapahtumat, jotka johtivat ohjaaja Antti J. Jokisen vaihtumisen Aku Louhimieheen miljoonia maksaneessa tuotannossa.

16.11.2021 6:00

Kohu tällä viikolla ensi-iltaan tulevan Omerta 6/12 -elokuvan ympärillä oli suuri viime joulukuussa, kun tuotantoyhtiö Cinematic ilmoitti ”pysyvästä ohjaajavaihdoksesta” kesken kuvausten. Antti J. Jokinen jäi virallisen ilmoituksen mukaan sairauslomalle ja tilalle palkattiin Aku Louhimies, palkittu ja parjattu ohjaajatähti.

Kuvio hämmensi.

Ohjaaja vaihtuu ani harvoin – jos koskaan – elokuvan kuvausprosessin kriittisillä vaiheilla. Nyt kyse oli vieläpä laajasti arvostetusta ja nimekkäästä ohjaajasta, joka kaiken lisäksi toimi samaan aikaan elokuvan käsikirjoittajana ja tuottajana. Jokinen myös omistaa Omertan tuottaneesta Cinematic-tuotantoyhtiöstä puolet. Omerta oli mm. Puhdistus- ja Kätilö-elokuvat ohjanneen Jokisen vuosia valmistelema suurprojekti, intohimoksi yltynyt lempilapsi.

Muutamat toimintatrillerin tuotantoprosessissa eri työtehtävissä mukana olleet haluavat ensi-illan lähestyessä avautua Ilta-Sanomille kulissien takaisista tapahtumista. Nämä lähteet olivat paikalla elokuvan kuvauksissa ja ovat kertoneet niihin liitetyistä tapahtumista hyvin yhtenevästi. Tuotannon ytimeen kuuluvat lähteet myös perustelivat avautumisensa motiiveja varsin samankaltaisesti.

Anonyyminä pysyttelevien lähteiden väitteet ovat kovia, paikoin rajujakin. Heidän yhteisen viestinsä mukaan ”ohjaaja oli pakko vaihtaa kesken kaiken, koska Jokinen ei ollut missään vaiheessa kuvauksia normaalissa työkunnossaan, ei ollut niiden alussakaan (lokakuussa 2020)”.

– Isossa kuvassa mikään ei oikein tuntunut toimivan, kuten oli suunniteltu – ja kuten Jokinen oli uskotellut. Käsikirjoituksen heikkoudesta puhuttiin työryhmän jäsenien kesken kuvauspaikalla jatkuvasti, ja itse kuvausprosessi osoittautui mahdottomaksi jo avauspäivinä. Koska Jokinen ei ollut normaalissa työkunnossaan, kuvausten aikana tapahtui paljon ikäviä juttuja, yksi lähteistä kertoo.

– Jokinen on mainio ja viisas mies sekä erinomainen leffantekijä. Haluan osaltani auttaa Jokista ja siksi olen valmis kertomaan, että hän oli sairausloman tarpeessa jo ennen kuvausten käynnistymistä, ei vasta joulukuussa. Nyt sitten Omertan kuvauksissa tultiin lopulta tilanteeseen, jossa päätös sairauslomalle jäämisestä ei ollut ainakaan tätä projektia koskien enää hänen omansa.

Alun perin Jokisen ja tuotantotiimin tarkoituksena oli tuottaa kaksi Omerta-elokuvaa sekä kuusiosainen tv-sarja. Viime joulukuussa Cinematic ilmoitti, että leffoja tehtäisiinkin vain yksi.

– Nyt ensi-iltaan tulevan leffan käsikirjoitus on aivan toinen kuin se alkuperäinen, ei niistä voi puhua samana päivänä. Ikävä kyllä, viime syksyn aikana tuntui, ettei Jokinen ollut saanut edes ensimmäistä käsikirjoitustaan kunnolla maaliin, toinen lähteistä sanoo.

– Perustelen tätä väitettäni esimerkiksi sillä, etteivät näyttelijät olleet saaneet käsikirjoitusta haltuunsa kuin aivan viime tipassa, vaikka jotkut heistä olivat käsitykseni mukaan pyytäneet sitä aktiivisesti Jokiselta jo kauan ennen kuvausten alkua. Totta kai olivat, pitäähän näyttelijöiden oppia ”kässäri” ennen kuvauksia.

Lähteiden mukaan tuntui ”hyvin oudolta”, että käsikirjoitus viipyi niin pitkään, vaikka suunnitelmissa oli suurtuotanto. He väittävät, että kuutisen viikkoa kestäneiden kuvausten aikaan työilmapiiri muuttui nopeasti ”kollektiivisesti heikoksi”.

– Varmasti kaikki kuvauspaikalla – kaikki näyttelijöistä tekniikan henkilöihin – näkivät, etteivät hommat olleet hanskassa. Kuvauksia tehtiin, mutta motivaatio oli usein hakusessa, koska ohjaaja käyttäytyi monesti epäkunnioittavasti eri rooleissa olleita alaisiaan kohtaan. Ilmapiiri myrkyttyi, monissa leffoissa vaikuttanut lähde sanoo.

– Ohjaajalta nähtiin henkilökohtaisia hyökkäyksiäkin, sellaista turhaa huutamista ja painostamista. Kun ohjaajaan yritti ottaa yhteyttä, se osoittautui yleensä mahdottomaksi. Hän ei tuntunut kuuntelevan ketään, vaan piiloutui autoonsa aina kun kamera ei käynyt.

Varmasti kaikki kuvauspaikalla – kaikki näyttelijöistä tekniikan henkilöihin – näkivät, etteivät hommat olleet hanskassa.

Antti J. Jokinen Omerta-elokuvan pressitilaisuudessa joulukuussa 2019.

Lähteiden mukaan kuvauksissa tapahtui myös ”vaarallisia tilanteita”. Yksi kertoi nähneensä tilanteen, jossa kohtaus olisi jopa peruttu.

– Siinä stunttikohtauksessa käytettiin paukkupatruunoin varustettua pistoolia. Ohjeiden mukaan sitä olisi pitänyt käyttää tavalla, joka ei enää täyttänyt työturvallisuuden tunnusmerkkejä. Asetta käsitellyt näyttelijä kieltäytyi noudattamasta ohjaajan käskyjä, lähteet kertoivat IS:lle jo aiemmin tänä syksynä.

Turvallisuusongelmista kertoi myös tuoreen Suomen Kuvalehden artikkeli, jossa kerrotaan useisiin lähteisiin nojaten, että Omertan stunt-koordinaattori oli ohittanut ohjaaja Jokisen ohjeet ja keskeyttänyt kuvaukset, kun tekeillä ollut autokohtaus oli aiheuttanut mahdollisen vaaratilanteen.

Myös edellä mainitun kaltainen huolimaton aseenkäyttö mainitaan Suomen Kuvalehden artikkelissa. ”Omertan kuvauksissa aseiden käytössä edellytettyä 1,5–2 metrin suoja-aluetta ei aina noudatettu, vaan varmistamaton ase on viety näyttelijän ohimolle”, SK:n jutussa kerrotaan.

– Jokinen oli saanut uskoteltua elokuvan rahoittajat siitä, että kaikki oli viimeisen päälle kunnossa. Enkä ihmettele yhtään, koska kyse on monin tavoin meritoituneesta leffantekijästä. Raha kuitenkin vaikutti osaltaan siihen, ettei peliä vihelletty jo heti ensimetreillä poikki.

Sisäpiirin lähteet kertovat hetkestä, johon kaikki lopulta kulminoitui. Tämä tapahtui eräänä kuvauspäivänä Virossa Tarton lentokentällä.

– Kaikkien kuvauspäivään osallistuneiden nimet olivat turvallisuuslistalla. Tuona päivänä Jokisen nimi oli kuitenkin jätetty siitä tarkoituksella pois. Kun Jokinen tuli paikalle, turvamies ei päästänyt häntä sisään oman leffansa kuvauksiin. Se vaikutti hetkeltä, jolloin Jokinen viimein tajusi, että nyt on tosi kyseessä – vasta siinä vaiheessa, lähde painottaa.

– Sitä ennen hän oli yrittänyt pitää kaikin keinoin kiinni asemastaan.

Haastateltujen mukaan ”kupla alkoi puhjeta muutaman viikon päästä kuvausten alkamisesta”, kun osa tuotantoprosessissa mukana olleista vaati muutoksia. Painetta muiden tuotannosta vastanneiden suuntaan tuli esimerkiksi näyttelijöiltä ja virolaiselta työryhmältä.

– Tuotannon vastaavat henkilöt haluttiin paikalle näkemään omin silmin ohjaajan toimintaan liittyneet ongelmat ja niiden laajuuden. Siitä vyyhti alkoi hiljalleen purkautua, lähde kertoo.

– Tilanteen laukaiseminen ei ollut mikään helppo juttu, koska Jokisen rooli leffassa oli niin monipolvinen. Hänhän oli monessa suhteessa esimies itse itselleen. Ja hän todella osasi käyttää valta-asemaansa. Kun elämässä kulissia pitää tarpeeksi pitkään pystyssä, usein monet ympärillä olijatkin alkavat uskoa siihen – ketkä enemmän, ketkä vähemmän.

Kun Jokinen tuli paikalle, turvamies ei päästänyt häntä sisään oman leffansa kuvauksiin. Se vaikutti hetkeltä, jolloin Jokinen viimein tajusi, että nyt on tosi kyseessä.

Ennen pitkää tekijöiden usko kuitenkin mureni, eikä vaihtoehtoja jäänyt kuin kaksi: joko elokuvan julkaisua siirrettäisiin myöhemmäksi tai ohjaaja vaihtuisi.

– Useat Jokista lähellä olevat tahot halusivat auttaa häntä, ja monin eri tavoin. Palaute oli ajoittain suorapuheista. Jos hän olisi ottanut avun vastaan, Omerta olisi saattanut pysyä hänen nimissään, lähde ruotii.

– Jokinen ei kuitenkaan nähnyt ongelmia olevan missään, vähiten omassa toiminnassaan, koska kasvojen menettämisen pelko oli niin suuri. Ehkä paine rahoittajienkin suuntaan painoi. Siinä vaiheessa jäljelle jäi vain yksi vaihtoehto: hänet oli ikään kuin pakotettava ulos projektista.

Joulukuussa 2020 Cinematicin toimitusjohtaja Sara Norberg kommentoi tiedotteessa Omertan ohjaajavaihdosta näin:

– Ohjaajavaihdosta ei tehdä kevyin perustein. Tässä tapauksessa vaihdos oli välttämätön tuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi. Aku Louhimies on juuri oikea valinta uudeksi ohjaajaksi.

Samassa tiedotteessa Norberg pahoitteli työryhmää kuormittaneita tapahtumia.

– Pyydämme anteeksi kaikilta, jotka ovat tilanteessa kärsineet. Kenenkään ei tulisi joutua työssään olosuhteisiin, joiden kaltaisia tuotantoon osallistuvat ovat kokeneet. Kiitämme kaikkia työryhmämme jäseniä heidän antamastaan panoksesta, sitoutumisesta ja kärsivällisyydestä, Norberg totesi tiedotteessaan.

Elokuvan ohjaajaksi vaihtui Aku Louhimies.

Muutoksen jälkeen kokenut näyttelijä Ville Virtanen jätti projektin, koska ei julkisuudessa kertomansa mukaan halunnut työskennellä Louhimiehen alaisuudessa. Keväällä 2018 jotkin tunnetut näyttelijät väittivät Louhimiehen toimineen ohjaajana kyseenalaisin metodein, muun muassa alistavasti. Tapaus miellettiin osaksi #metoo-kampanjaa.

Useimmat kuitenkin pysyivät projektissa. Myös elokuvan pääosan näyttelijä Jasper Pääkkönen, joka tiedetään sekä Jokisen että Louhimiehen pitkäaikaiseksi hyväksi ystäväksi. Pääkkönen toimi Jokisen bestmanina tämän häissä 2018 ja Pääkkösen ja Louhimiehen yhteinen työhistoria ulottuu lähes 20 vuoden taakse Irtiottoja-tv-sarjan ja Paha maa -elokuvien tekemiseen asti.

Kun Louhimies hyppäsi lennosta Omertan puikkoihin, koko työryhmälle oli lähteiden mukaan selvää, että ”elokuvan laadun varmistamiseksi oli tehtävä kokonaan uusi käsikirjoitus”. Käsikirjoittajaksi valikoitui Jari Olavi Rantala, jonka kanssa Louhimies teki Tuntemattoman sotilaan 2017.

– Uusi käsikirjoitus valmistui noin kahdessa viikossa, mitä voi pitää ihmeenä. Varsinkin, kun se on erinomainen, mainiosti nykytodellisuuteen juurtuva. Vaikka ei olisi vuosi sitten uskonut, leffasta saatiin kuin saatiinkin tosi hyvä, yksi leffassa mukana olevista näkee.

– Louhimies pelasti jo uppoamaan ehtineen laivan. Yksi motiiveistani kulissien takaisista tapahtumisesta kertomisesta on myös se, että en halua Louhimiehen joutuvan minkäänlaisen vääränlaisen huomion kohteeksi tämän leffan tiimoilta. Hänellä ei ole mitään tekemistä Jokisen lähdön kanssa, ja uskoakseni Jokisella ei ole mitään häntä vastaan.

IS yritti useaan otteeseen tavoitella Antti J. Jokista vastaamaan häntä kohtaan esitettyihin väitteisiin. Lopulta Jokinen vastasi viestillä haastattelupyyntöön näin:

– En kommentoi nyt mitään. Olen valitettavasti vieläkin sairauslomalla, mutta paranemaan päin. Palaan kyllä koko tuotantoon ja itseeni, kun vihdoin palaan sairauslomalta. Ehkä jo vuoden alussa palaan töihin, Jokinen kirjoitti.

Omerta 6/12 tulee ensi-iltaan 19. marraskuuta. Elokuvan kutsuvierasensi-iltaa vietetään tänään tiistaina 16. marraskuuta Helsingissä.

fakta

Omerta 6/12

  • Ensimmäinen Ilkka Remes -filmatisointi, joka perustuu kirjailijan vuonna 2006 ilmestyneeseen romaaniin 6/12 (WSOY).

  • Kuvattu Virossa ja Suomessa.

  • Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Omertan budjetti on yli 8 miljoonan euroa.

  • Ylen mukaan Suomen Elokuvasäätiö on tukenut Omertaa yli miljoonalla eurolla ja Business Finland 850 000 eurolla.

  • Elokuvasta julkaistaan myöhemmin neliosainen televisiosarja, jonka esittää C More.

  • Pääosissa ovat Jasper Pääkkönen sekä ruotsalaiset Nanna Blondell ja Sverrir Gudnason.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?