On juhannuspäivä vuonna 2005. Radiotoimittaja, kirjailija ja muusikko Ari Peltonen makaa ahdistuneena sängyllään. Hän on ollut innokas reissaaja, mutta nyt tilanne näyttää kehnolta. Peltosella ei ole rahaa, eikä valtiota, jonne huvittaisi matkustaa.
Sitten miehellä välähtää.
– Perkele, perustan oman valtion.
Peltonen ryhtyy tuumasta toimeen, mutta joutuu heti pysähtymään. Kuinka sellainen valtio oikein perustetaan?
Onneksi kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi ehtii neuvoa. Valtiolta vaaditaan kolmea seikkaa: kansalaisia, aluetta ja kansainvälisiä suhteita.
Peltonen miettii, että muut hommat luonnistuvat kyllä, mutta vaikeinta olisi oman alueen löytäminen.
Apu löytyy kuitenkin läheltä. Helsingin Sanomissa tuolloin työskennellyt toimittaja Ilkka Malmberg omisti hehtaarin maata Lapissa. Malmberg kirjoitti posiolaisesta maapläntistä jopa 150 juttua Hesariin. Joulukuussa 2016 kuolleen Malmbergin perhe ripotteli lopulta hänen tuhkansa Hehtaarille.
Malmberg lahjoitti Peltoselle tiluksistaan palan Valtion käyttöön, ja 26. elokuuta 2006 Peltonen matkusti mailleen tekemään aluevaltauksen.
Hän rajasi narulla kymmenen metriä pitkän ja viisi metriä leveän kaistaleen maata Muikkulamminpuron varresta, kahdeksan kilometriä pohjoiseen Posion keskustasta.
Valtion mustavalkoinen lippu kiinnitettiin pöpeliköstä sahatun puun päähän ja salko paukautettiin maahan keskelle ei-mitään. Valtio nimeltään Valtio oli syntynyt ja Peltosesta tuli sen presidentti, pääministeri, keisari, kuningas ja diktaattori.
Valtion vaiheita seurattiin aktiivisesti Helsingin Sanomien NYT-liitteessä vuonna 2007.
Nyt Valtio täyttää jo 15 vuotta.
Ari Peltonen muistetaan yhden miehen yhtyeestään Paska, jossa hän karjui otteita rock-klassikoista. Paskan keikat kestivät maksimissaan 15 minuuttia.
Tapaan juhlapäivää viettävän yksinvaltiaan Helsingissä, jossa hän on maanpaossa Suomen armeijan vallattua Valtion vuosi sen perustamisen jälkeen.
– Se oli julmaa voimapolitiikkaa pienempiä kohtaan, melkoinen aggressio, Peltonen muistelee.
NYT-liite raportoi aikoinaan suoraan kriisipesäkkeestä: ”Suomen armeija hyökkäsi Valtion alueelle 19. kesäkuuta 2007. Armeijan joukot riistivät haltuunsa Valtion lipun ja nostivat salkoon Suomen lipun”.
Puolustusvoimien julkaiseman Ruotuväki-lehden artikkelissa epäiltiin jopa, että valtio on turvallisuusuhka Suomelle.
– Päätimme hoitaa asian pois päiväjärjestyksestä. Asiasta ei neuvotella, hyökkäykseen osallistunut Sami Sinokki ilmoitti lehden sivuilla.
Peltonen kuuli hyökkäyksestä vasta jälkeenpäin.
– Niillä meni kolme tuntia löytää paikalle, kun minä löysin sinne puolessa tunnissa. Olisi pitänyt varmaan liittyä aikoinaan Natoon, mutta Valtion hallitus vastusti, Peltonen manailee.
Mies voi lähteä Valtiosta, mutta Valtio ei miehestä.
– Hommasin Helsingistä 52 neliömetriä, jossa mulla on ollut pakolaishallitus pystyssä viimeiset kymmenen vuotta. Mietin, että jotkuthan haluavat Ahvenanmaan itsenäiseksi. Jos se liitettäisiin Valtioon? Ahvenanmaa on demilitarisoitu alue, joten Suomen armeija ei voisi enää hyökkäillä.
On Valtiolla muitakin laajentumispyrkimyksiä.
– Ajattelin vallata Krimin ja liittää sen Valtioon. Jatkaisin raikkaalla Kekkosen ja Väyrysen ulkopoliittisella linjalla. Kun Krim olisi meillä, saisin sitä kautta hyvät suhteet Venäjään.
Vuonna 2008 järjestettiin Valtion itsenäisyyspäiväjuhlat Kaapelitehtaalla. Valtion päämies antoi vieraille myös mahdollisuuden anoa turvapaikkaa.
Valtion väkiluku kolminkertaistu nopeasti, kun turkulainen muusikko Hoss Siivonen ja Eeva Siivonen saivat kansalaisuuden.
Kun kerran Turussa oltiin, tehtiin siitä Valtion pääkaupunki.
Turun kaupungin yhteysjohtaja Mikko Lohikoski iloitsikin tuolloin NYT-liitteessä, että Turun vuosisatainen trauma pääkaupunkiaseman menettämisestä saatiin vihdoinkin parannettua.
– Minulla oli muitakin hyvä ideoita. Olisin halunnut oman patsaani Turun Tuomiokirkon paikalle ja Kakolasta presidentinlinnan. Kaikkeen Turku ei sentään suostunut.
Vaikka komeat maamerkit jäivätkin rakentamatta Aurajoen rannalle, Valtio on pitänyt kiinni sopimuksesta, eikä haikaile uutta pääkaupunkia.
– Olen vain maanpaossa Helsingissä. Onko Helsinki nyt Valtion siirtomaa, koska mun hallinto on täällä? Peltonen pohtii.
Entä jos minä haluaisin valtiolaiseksi? Saisinko kansalaisuuden, jos anon sitä?
– Ano vaan. Aina on mahdollisuus, Peltonen rohkaisee.
– Tehdäänkin niin, että anot turvapaikkaa Valtiosta. Kun saat sen, niin alat elättämään minua. Minä sitten lusmuilen loppuelämäni turvapaikanhakijan rahoilla.
Eli voisin saada kansalaisuuden sijaan turvapaikan Valtiosta?
– Totta kai. Olet valkoihoinen ja lihaa syövä heteromies. Kyllä sua vainotaan, Peltonen toteaa.
Saisinko myös jonkun tehtävän? Olisin taatusti hyvä ministeri.
– Sun tehtävä on olla onnellinen veronmaksaja. Valton veroprosentti on sata. Voit tietysti harrastaa kansalaistottelemattomuutta ja jättää verot maksamatta. Valtiossa saa osoittaa mieltään, mutta me kyllä kaasutetaan ja kannetaan helvettiin jokainen mielenosoittaja.
Peltonen vieraili perustamansa Valtion pääkaupungissa Turussa vuonna 2007. Kuvassa Peltonen tapaa kansalaisensa Harri-Tapio (Hoss) ja Eeva Siivosen.
Valtiossa siedetään erilaisuutta.
– Kun Valtio perustettiin, niin Suomi oli aika ahdasmielinen paikka. Sitä lähdettiin korjaamaan.
Otetaan esimerkki: Valtiossa suhtaudutaan avoimesti homoliittoihin.
– Homot saavat mennä naimisiin, mutta äärikonservatiivit eivät saa lisääntyä, Peltonen linjaa.
Toinen esimerkki: Valtiossa suhtaudutaan avoimesti maahanmuuttoon.
– Valtiossa oli maahanmuuttokriisi vuonna 2007, kun Virosta tuli kissa. Se oli sellainen löytökissa. Sehän ei ole tehnyt päivääkään töitä. Loisii vain meikäläisen rahoilla. Se valittiin vuoden maahanmuuttajaksi jossain vaiheessa. Lopulta kissasta tuli kuningas, kun se omi valtaistuimena toimineen nojatuolin. Valtiossa siis kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa.
Valtio ei katso ketään kieroon. Sen huomaa jo tapakulttuurista.
– Nousisitko ystävällisesti ylös, Peltonen pyytää kesken haastattelun.
– Näytän, kuinka Valtiossa tervehditään. Paukautetaan peput vastakkain.
Paukautamme.
– Olihan tämä hauskempaa kuin kättely. Hyvältä tuntui. Ei ollut yhtään perseestä. Ja terveysturvallista, Peltonen kiittelee.
Josta tulikin mieleeni, onko Valtio kärsinyt koronasta?
– Valtiossa ei ole koronaa. Terveys edellä on menty. Meillä pidetään kahden kilometrin turvavälit. Ei me olla kyllä oopperaakaan järjestetty.
Alexander Stubb luovuttaa Olli Rehnille Valtion EU-jäsenhakemuksen ja kunniamitalin.
Maailma on täynnä Valtion kaltaisia mikrovaltioita, joita muut maat eivät ole tunnustaneet.
Vaikutusvaltaisin mikrovaltio lienee NSK, jonka yksi perustajista on rockyhtye Laibach.
NSK (Neue Slowenische Kunst) oli alun perin entisessä Jugoslaviassa vuonna 1984 perustettu taiteilijaryhmä, joka julistautui itsenäiseksi mikrovaltioksi vuonna 1992.
– Tapasin yhtyeen, kun he olivat keikalla Tavastialla vuonna 2005. He varmaan tunnustaisivat Valtion. Jos kukaan muu ei tunnusta, perustan uuden valtion, joka tunnustaa Valtion. Ei byrokratia tämän vaikeampaa ole, Peltonen sanoo.
On Peltosella myös astetta rajumpi suunnitelma.
– En asetu ehdokkaaksi Suomen presidentinvaalissa, mutta kiellän tuloksen. En minä siihen mitään todisteita tarvitse. Mennään vaan porukalla mölyämään pressanlinnan eteen ja vallataan se. Yhtäkkiä olenkin Suomen presidentti ja voin tunnustaa Valtion.
Peltonen virnistää jälleen ilkikurisesti.
– Haluan vain osoittaa, kuinka tyhmiä ihmiset osaavat olla. Yksi pointti Valtio-projektissa oli tehdä samoja ikäviä asioita kuin esimerkiksi diktatuurit, ja sitä kautta tehdä ne naurettaviksi ja osoittaa, kuinka typeriä ne ovat.
Jutussa on lainattu ja käytetty lähteinä Helsingin Sanomien NYT-liitteessä julkaistuja artikkeleita Valtiosta.
Valtio pähkinänkuoressa:
Sijainti: Kahdeksan kilometriä pohjoiseen Posion keskustasta, Maaninkavaarantien varressa.
Pinta-ala: 10 x 5 metriä.
Väkiluku: kolme + hallitus (valtiovarainministeri Jani Halme, puolustus-ministeri Eva Wahlström, kulttuuriministeri Katja Ståhl, ulkoministeri Alexander Stubb)
Valtion kunniamerkki
Historiallisia tapahtumia:
26. 8.2006 Valtio itsenäistyy.
10.11.2006 Ari Peltonen lähettää Suomelle nootin, jossa pyydetään Valtion tunnustamista.
6.12.2006 Valtion ulkoministeri Alexander Stubb ojentaa komissaari Olli Rehnille Valtion EU-jäsenyyshakemuksen.
23. 2.2007 Valtio hakee lupaa osallistua Euroviisuihin. Karsinnat voittaa Hei Eurooppa -kappale.
19.6.2007 Rajaloukkaus. Suomen armeijan sotaharjoitus ulottuu Valtion alueelle.
Kuka Ari Peltonen?
Ari Peltonen tunnetaan radiotoimittajana, kirjailijana ja muusikkona.
Hän juonsi 1990-luvun alussa ANSSI!-nimistä ohjelmaa Ylen Radiomafia-kanavalla.
Myöhemmin Peltonen on juontanut muun muassa Paskalista-ohjelmaa Radio Helsingissä.
– Paskalista täytti 20 vuotta keväällä, kuten koko Radio Helsinki. Radiohommien tekeminen on ollut mun pääduuni. Aloitin ne jo vuonna 1989.
Parhaiten Peltonen muistetaan kuitenkin yhden miehen yhtyeestään Paska.
Paskan musiikissa ei käytetä perinteisiä soittimia, vaan kappaleet koostuvat huutamisesta. Joskus Paska esittää kitarasooloja lavalla olevaan toiseen mikrofoniin.
Paska on hajonnut muutaman kerran musiikillisiin erimielisyyksiin, mutta menestystäkin on tullut.
– Kun Lemmy kuoli, Billboard-lehti nimesi Paskan version Motörheadin Ace of Spades -biisistä kaikkein mieleenpainuvimmaksi.
Paska pääsi pariin otteeseen keikalle legendaariselle CBGB-musiikkilubille New Yorkiin, josta maailmanmaineeseen ovat ponnahtaneet muun muassa Ramones, Patti Smith Group, Misfits, Blondie, Talking Heads ja Bad Brains.
– Paska esiintyi myös maailman toisena länsimaisena rockyhtyeenä neuvostoaikaan Siperiassa vuonna 1989. Parin vuoden kuluttua Neuvostoliitto hajosi. Sattumaako? Tuskin, Peltonen arvelee.
– Voidaan varmastikin olla yhtä mieltä ja päätellä loogisesti, että Neuvostoliiton hajoaminen oli minun ansiotani. Koska yhden valtion katoaminen maailmankartalta johtui minusta, oli pelkästään kohtuullista perustaa yksi uusi, Peltonen nauraa.
