Isä jätti Outi Alasen täysin perinnöttä – professori paljastaa, millainen käytös voi viedä lapselta perinnön sivu suun - Viihde - Ilta-Sanomat

Isä jätti Outi Alasen täysin perinnöttä – professori paljastaa, millainen käytös voi viedä lapselta perinnön sivu suun

Perinnöttömäksi tekemistä yritetään Suomessa harvoin ja vielä harvemmin yritys onnistuu, kertoo Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas.

Siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas kertoo, ettei rintaperillistä voi tehdä perinnöttömäksi kevyin perustein.

12.5.2021 21:10

Ilta-Sanomat kertoi tiistaina testamenttikiistasta, jossa näyttelijänä tunnettu Outi Alanen vaati osuuttaan isänsä perinnöstä. Isä oli esittänyt ennen kuolemaansa toiveen, että tytär jäisi kokonaan perinnöttömäksi.

– Tyttäreni Outi Alanen, joka on vuosien ajan käyttäytymisellään syvästi loukannut minua ja vaimoani, ei ole saapa omaisuudestani lakiosaakaan, testamentissa todettiin.

Käräjäoikeus katsoi, että isällä oli peruste tehdä tyttärensä perinnöttömäksi ja Alaselle jäi maksettavakseen yli 15 000 euron oikeudenkäyntikulut.

Se, että rintaperillinen tehdään täysin perinnöttömäksi, on testamenttikiistoihin erikoistuneen emeritusprofessori Urpo Kankaan mukaan hyvin harvinaista. Lainsäädännön lähtökohta on se, että rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan riippumatta siitä, että välit vanhempaan olivat huonot. Urpo Kangas ei tunne Outi Alasen tapausta, vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

– Ihan vähäpätöiset seikat eivät oikeuta perinnöttömäksi tekemiseen. Pelkkä riita lapsen ja vanhemman välillä ei ole riittävä peruste, hän painottaa.

Emeritusprofessori Urpo Kankaan mukaan perinnöttä jättäminen on Suomessa harvinaista.

Suomessa perinnöstä ja testamentista säädetään vuoden 1965 perintökaaressa. Perintö voidaan kieltää muun muassa niissä tapauksissa, joissa rintaperillinen on syyllistynyt rikokseen, joka on loukannut perittävää tai hänen läheistään.

– Voisi ajatella, että perittävällä on väkivaltainen poika, joka on syyllistynyt törkeään väkivallantekoon joko perittävää tai hänen läheistään kohtaan. Tällainen varmasti riittäisi perinnöttömäksi tekemiseen, Kangas selittää.

Jos perillinen on surmannut perittävän, hän voi menettää oikeutensa perintöön suoraan lain nojalla, eikä erillistä testamenttia edes tarvita. Edellytyksenä on kuitenkin se, että surmaaja on ollut syyntakeinen.

Siinä missä rikoksiin liittyvät perinnöttömäksi teot tuntuvat selkeiltä, on perintökaaressa toinen säännös, joka on luonteeltaan löyhempi. Rintaperillinen voidaan tehdä perinnöttömäksi myös silloin, jos hän on loukannut perittävää kunnianvastaisella ja arvottomalla teolla. Pelkkä perittävän kokemus loukatuksi tulemisesta ei riitä, vaan sen rinnalle vaaditaan näyttöä, ja lopulta kokonaisuus ratkaisee.

– Siitä on joskus leikillään sanottu, että eläimeen sekaantuminen Senaatintorilla täyttää varmasti tällaisen kunnianvastaisen ja arvottoman teon tunnusmerkit, Kangas veistelee.

Näyttelijänä tunnettu Outi Alanen vaati osuuttaan isänsä perinnöstä, mutta hävisi taistelun.

Todellisuudessa tilanne voi olla esimerkiksi sellainen, että aikamiespoika uhkailee vanhempaansa ja vie tämän eläkesäästöt. Moniin tapauksiin liittyy avioero ja huoltajuuskiista, jonka myötä perittävältä on evätty oikeus isovanhemmuuteen.

– Yleisin perinnöttömäksi tekemisen tilanne on sellainen, että perittävä on aikoinaan ottanut adoptiolapsen, ja sitten ei ole ollutkaan tyytyväinen lapsen käyttäytymiseen. Kun adoptiota ei voi purkaa, vanhemmat yrittävät päästä taloudellisista velvoitteistaan tekemällä ottolapsen perinnöttömäksi, Kangas kertoo.

Tuntematta Alasen tapausta Kangas osaa sanoa melko varmaksi, ettei lähestymiskielto itsessään ole perinnöttömäksi tekemisen peruste. Ei myöskään viestittely.

– Viestittely menee joskus liiallisuuksiin, mutta on vaikea kuvitella milloin se saavuttaisi sellaiset mittasuhteet, että viestittelijän voisi tehdä perinnöttömäksi. Aina voi kuitenkin jättää lakiosan varaan, eikä sitä tarvitse perustella mitenkään.

Lakiosa on puolet koko perintöosan suuruudesta. Kankaan mukaan perintöjen lakiosat ovat yleensä hyvin pieniä, jonka takia niistä harvemmin lähdetään riitelemään oikeudessa. Perinnöttömäksi tekemisellä on taloudellista merkitystä vain silloin, jos perittävän omaisuus on ollut merkittävä.

– Yleensä sisarukset tietävät, jos vanhemmalla on ollut ristiriitoja jonkun lapsen kanssa. Vaikka toive perinnöttömäksi tekemisestä olisi kirjattu testamenttiin, useimmiten perilliset toteavat, ettei asiasta kannata riidellä – saakoon lakiosansa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?