Julkkiskokki Kari Aihinen joutui käräjille lastensa elatusmaksuista – tienasi vielä vuonna 2018 huiman summan - Viihde - Ilta-Sanomat

Julkkis­kokki Kari Aihinen joutui käräjille lastensa elatus­maksuista – tienasi vielä vuonna 2018 huiman summan

Kari ”Kape” Aihinen perusteli elatus­kyvyttömyyttään korona­virus­epidemian aiheuttamilla vaikeuksilla.

Kari Aihinen piti ex-vaimonsa vaatimaa 650 euron elatusapua lasta kohden liian suurena.

6.5. 6:00

Julkkiskokki Kari ”Kape” Aihinen erosi pitkäaikaisesta puolisostaan vuonna 2019. Parilla on kaksi yhteistä lasta, vuosina 2009 ja 2012 syntyneet pojat.

Aihinen kertoi avioeron taustoista myöhemmin toimittaja Maria Veitolan Yökylässä-sarjassa.

– Erosimme varmaan sen takia, että liian paljon duunia, liian vähän vaimoa, liian vähän rakkautta. -- Meillä oli mielestäni maailman paras avioliitto ja minulla maailman paras vaimo, mutta kun rakkaus loppuu... Kyllä me kaikkemme yritimme.

Aiemmin legendaarisen Savoy-ravintolan keittiöpäällikkönä työskennellyt Aihinen on tullut suurelle yleisölle tutuksi television kokkikilpailuista. Hän on ollut mukana muun muassa suositussa Kokkisodassa ja tuomarina Suomen MasterChefissä.

Eron jälkeen pariskunta on käräjöinyt lasten elatusmaksuista.

Ex-vaimo pyysi Helsingin käräjäoikeudelta, että Aihinen velvoitetaan maksamaan kummallekin lapselle erikseen elatusmaksua 650 euroa kuukaudessa. Ex-vaimo kertoi vastanneensa lasten ja kodin hoidosta koko avioliiton ajan. Tämä oli mahdollistanut sen, että lasten isä oli voinut keskittyä työuransa rakentamiseen.

Aihinen piti vaadittua elatusapua liian suurena. Hän kertoi, ettei hänellä ollut elatuskykyä lainkaan, sillä koronavirusepidemia oli vienyt suuren osan töistä.

Kape Aihinen on ollut mukana monessa tv-ohjelmassa.

Aihinen on yrityksensä Kape24 Oy:n toimitusjohtaja ja ainoa työntekijä. Hänen yritystoimintansa sisältää muun muassa televisiotyötä, mainoksia ja keikkoja. Aihinen omistaa myös 65 prosenttia ravintola-alalla toimivasta KKS Restaurantsista.

Epidemian takia tapahtumat ovat olleet jäissä. Aihinen perusteli, että koronavirusaikana hänen ainoa tulonsa on ollut yrityksen hänelle maksama palkkatulo, runsaat 2 600 euroa kuukaudessa. Siitä lähes 2 000 euroa meni erilaisiin asumiskustannuksiin.

Vielä ennen koronavirusta Aihinen oli kuitenkin tienannut varsin hyvin. Esimerkiksi vuonna 2018 hänen verotettavat tulonsa olivat yli 250 000 euroa.

Aihisen mielestä elatuskyvyn arvioinnissa olisi pitänyt huomioida joka tapauksessa vain hänen henkilökohtaiset tulonsa, ei esimerkiksi hänen omistamansa yrityksen varallisuutta, sillä varsinkin epidemia-aikana yrityksen tulevaisuus oli epävarma.

Entinen vaimo puolestaan epäili, että Aihinen pyrkii salaamaan tulojaan avioeron vuoksi ja järjestelemään asiansa niin, ettei Aihiselle makseta palkkaa ennen kuin avioero on selvä.

Helsingin käräjäoikeus otti päätöksessään huomioon koronaviruksen aiheuttamat vaikeudet ja totesi, ettei julkkiskokin ansiotasoa voi yksin päätellä aiemmista tuloista.

Käräjäoikeus ei kuitenkaan uskonut Aihista siinä, ettei hänellä olisi lainkaan elatuskykyä.

Vanhemman elatuskykyä arvioitaessa tuloiksi lasketaan muun muassa pääomatulot ja sijoitusvarallisuus. Aihisella oli oman kertomansakin mukaan sijoitusvarallisuutta osakkeiden muodossa.

Niinpä käräjäoikeus katsoi kohtuulliseksi elatusavun määräksi 550 euroa kuukaudessa kummankin lapsen osalta.

Helsingin käräjäoikeus antoi ratkaisunsa asiassa alun perin syksyllä 2020. Asia eteni Helsingin hovioikeuteen vielä siltä osin, mistä lähtien elatusmaksua on maksettava.

Hovioikeus vahvisti äskettäin elatusmaksujen alkamisajankohdaksi syyskuun 2020, sillä siihen asti vanhemmat olivat huolehtineet lasten elatuksesta ja muista kustannuksista yhteisellä sopimuksella.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?