Kummeli aiheutti kulta-aikoinaan valtavaa hysteriaa Suomessa – keikalta lähdettiin kotiin yli 100 000 markkaa muovipussiin sullottuna - Viihde - Ilta-Sanomat

Kummeli aiheutti kulta-aikoinaan valtavaa hysteriaa Suomessa – keikalta lähdettiin kotiin yli 100 000 markkaa muovipussiin sullottuna

Kummeli-ryhmä sai alkunsa, kun Olli Keskinen kuvasi siskonsa miestä pelleilemässä. Nyt Heikki Silvennoinen, Timo Kahilainen ja Heikki Hela muistelevat, mitä sen jälkeen on tapahtunut ja miksi.

14.4. 6:57
  • Kummelit muistelivat 1990-luvun hurjia vuosia myös IS:n historiatapahtumassa vuonna 2017. Katso video yllä.

Vuonna 1991 Suomea alkoi vallata virus. Se iski kautta maan ja on nyt 30 vuotta myöhemmin edelleen valloillaan. Tosin alkuperäinen Virus-tv-nimi vaihtui Kummeliksi ennen ensiesitystä TV2:lla.

– Yhden sortin viruksiahan tässä ollaan edelleen. Bakteereista sentään selviää penisiliinillä, viruksia ei tapa mikään, Timo Kahilainen lohkaisee.

Suomalaisen sketsiviihteen klassikoihin kuuluva Kummeli täyttää nyt 30 vuotta. Keväällä 1991 muusikko Heikki Silvennoisen tuolloinen lanko Olli Keskinen kuvasi tämän pelleilyä. TV2:n ohjaaja Matti Grönberg innostui näkemästään, joten juhannuksen tienoilla ruudussa nähtiin ensimmäiset kolme jaksoa Kummeli-sketsisarjaa.

Kummeli juhlii 30-vuotista taivaltaan.

Merimerkkiä tarkoittavaksi Kummeliksi nimi oli muuttunut Keskisen vaimon ehdotuksesta. Aiempi nimi Virus-tv kuvasi sitä, että jokaisessa jaksossa oli tarkoitus parodioida tavanomaista tv-kanavan yhden illan ohjelmatarjontaa.

– Kummeli kuulosti hyvältä ja sopivan hauskalta. Kummeli on merellä suunnannäyttäjä, joten mukana oli pientä symboliikkaa, Silvennoinen perustelee.

Kun TV2 syksyllä 1991 halusi lisää Kummeli-jaksoja, hommaan oli otettava järjestelmällinen ote.

– Olimme tosipaikan edessä selkä seinää vasten. Yhtäkkiä tarvittiin 300 minuuttia sketsejä, Kahilainen muistaa.

–Olin nuorena haaveillut näyttelemisestä, mutta ennen Kummelia en ollut näytellyt, kertoo Heikki Silvennoinen.

Kummelien menestyksen kovimpina vuosina Suomessa elettiin syvää lamaa.

– Hyvään aikaan me sitä tehtiin. Ihmiset ehkä tarvitsivat piristyksekseen tuollaista pöhköhuumoriviihdettä, Silvennoinen arvelee.

Hänelle oli kertynyt kannuksia kitaristina arvostetuissa yhtyeissä kuten Tabula Rasa ja Q.Stone, mutta Kummelina hän ei miettinyt musiikillista uskottavuuttaan.

– Komiikka oli hyvää vastapainoa jo silloin pitkään tekemälleni musiikille. Olin nuorena haaveillut näyttelemisestä, mutta ennen Kummelia en ollut näytellyt.

 Paikalle tuli 8 000 maksanutta katsojaa. Kiertuemanagerina toimineella miksaajalla oli muovikassillinen rahaa, kaikkiaan 115 000 markkaa.

Vuoteen 1994 mennessä Kummeli oli noussut suosionsa huipulle. Tv-sarja keräsi yli 900 000 katsojaa ja albumi Artisti maksaa myi platinaa. Kesällä Kummeli teki Hämeenlinnasta alkaneen kiertueen. Keikkapaikkana olleella hotellilla ei riittänyt uskoa Kummelin vetovoimaan, joten keikka oli sijoitettu hotellin eteis­aulaan.

Kun ennakkoliput alkoivat myydä vinhaa vauhtia, keikka siirtyi aulasta hotellin baariin, sieltä yökerhoon ja lopulta pihalle pystytetylle lavalle.

– Paikalle tuli 8 000 maksanutta katsojaa. Kiertuemanagerina toimineella miksaajalla oli muovikassillinen rahaa, kaikkiaan 115 000 markkaa, Kahilainen kertoo.

–Kummeli on ollut korkeakouluni näyttelijän ammatin harjoittamiseen, kertoo Heikki Hela.

Suosion hurjimmat ilmentymät jaksoivat ihmetyttää.

– Kun Kummeli-keikoilla ilmeni pientä hysteriaa, ei voinut kuin miettiä, että onpas porukalla hyvä huumorintaju. Yyterissä laulatin Tohtorina 40 000 hengen yleisöllä Pilipali-laulua, Hela mainitsee.

Kummeleista meinasi tulla myös ravintolanomistajia. Mauno Ahosen kantapaikaksi tiedetty tamperelaisravintola Ohranjyvä oli 1990-luvun puolivälissä myynnissä.

– Tarjouksemme taisi olla 36 000 markkaa. Jäimme toiseksi, voittanut tarjous oli muistaakseni 48 000 markkaa, Kahilainen toteaa.

Ennen nettiaikaa Kummeleille tulvi Yleen kirjeitä ja kortteja. Merkittävimpiin viesteihin kuuluu kirje, josta löytyi heroiinilusikka.

– Pitkän kirjeen lähettäjä kertoi, ettei lusikalle ollut enää tarvetta. Hän kirjoitti raitistumisen ja elämänmuutoksen yhtenä kimmokkeena olleen meidän ohjelmamme ja siksi hän halusi kiittää. Tuo on yksi hienoimpia juttuja, Kahilainen tuumii.

Kummeli on Heikki Silvennoiselle rakas elämäntyö.

Komeaa on sekin, että Kummeli-sketsin innoittamana ruvettiin järjestämään Ladojen kokoontu­mis­ajoja. Ensimmäinen kokoontuminen oli Kummeleiden kotikulmilla Kangasalalla.

– Erilaisia Ladoja oli satoja. Kokoontumisia pidettiin ainakin kymmenen vuotta. Kävimme Timon kanssa siellä palkinnonjakajina, Silvennoinen mainitsee.

Paljon on sattunut ja tapahtunut eikä tekemiselle näy loppua. Syksyllä ensi-iltansa saa Kontio & Parmas -elokuva, mutta juhlavuoden kunniaksi luvassa on muutakin, josta pitää vielä vaieta.

– Näillä kilometreillä ei kannata lupailla liikoja. Kaikenlaista on vireillä, mutta niistä kerrotaan sitä mukaa kun asiat selviävät, Kahilainen perustelee.

Helan mielestä 30 vuoden merkkipaalu tärähti tiskiin vauhdilla.

– Aika on mennyt älyttömän nopeasti, kuin silmänräpäyksessä. Kaikkihan on tapahtunut melkein kuin eilen.

Kummelit Timo Kahilainen, Heikki Hela ja Heikki Silvennoinen virittäytyivät merkkipäiväkuvausta varten juhlatunnelmaan laittamalla pöydän koreaksi ja parhaat peruukit päähän.

Kaikki kolme ovat tehneet muutakin kuin Kummelia, mutta silti on selvää, mitä muistetaan parhaiten.

– Tulemme aina olemaan ihmisten mielissä Kummeleita. Ei sitä pysty muuttamaan eikä tarvitsekaan. Itse en ole yrittänyt koskaan kiistää sitä, Hela sanoo.

– Meidät on loppuiäksi leimattu Kummeli-leimasimella. Kummeli on iso osa elämäntyötäni. Olen aina ollut ylpeä tästä ryhmästä ja sen tekemisistä, Silvennoinen toteaa.

Monenlaiset tekemisen muodot eivät sulje pois toisiaan.

– Kyse on vain erilaisista tavoista ilmaista itseään. Eihän ihminen ole yksiulotteinen. Heikkikin on suhteellisen totinen blueskitaristi, mutta se on hänessä vain yksi puoli, Hela viittaa etunimikaimaansa Silvennoiseen.

–Harvemmin on tullut sanottua millekään hommalle ei, myöntää Timo Kahilainen.

Hela valmistui opettajaksi, mutta musiikkiuran ohessa hän on näytellyt useissa elokuvissa ja voittanut myös Jussi-palkinnon.

– Kummeli on ollut korkeakouluni näyttelijän ammatin harjoittamiseen.

Myös Kahilainen kannattaa tekemisen monipuolisuutta.

– Harvemmin on tullut sanottua millekään hommalle ei. Pitää katsoa, mihin mikäkin polku vie.

Kieltäytymällä uudesta jää näkemättä, mitä se olisi voinut tuoda elämään.

– Jos polkua ei katso, ei voi tietää, mitä olisi voinut löytyä. Jos polku vie vikaan, tietää ainakin sen, ettei sinne kannata enää mennä, Kahilainen kiteyttää.

Heikki Helan mielestä 30 vuoden merkkipaalu tärähti tiskiin vauhdilla.

Hela uskoo Kummelin pitkäikäisyyden pohjaavan tekemisen vapauteen.

– Kaikki ovat voineet tehdä muutakin eikä mitään ole ollut pakko tehdä. Eikä ole ollut liian tarkkoja tavoitteita vuosiksi eteenpäin. On ollut tilaa hengittää, Hela kiittelee.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?