Puoli vuotta erossa lapsista - Viihde - Ilta-Sanomat

Kaari ja pojat Karri ja Antti. Kaari Utrio synnytti neljässä vuodessa kaksi poikaa ja neljä romaania.­

Puoli vuotta erossa lapsista

Kirjailija Kaari Utrion pienet pojat jäivät isälleen avioerossa.– Tein väärin teitä kohtaan, että luovuin teistä erossa, hän paljastaa elämäkerrassaan.


8.4. 6:15

Te täytätte aukkoja.

Näin professori Eino Jutikkala tokaisi 23-vuotiaalle Kaari Utriolle, kun tämä oli palauttanut historian gradunsa.

Se oli totta. Jos jokin tieto puuttui, Utrio paikkasi sen mielikuvituksella.

”Ajattelin kirjoittaa historiallisia romaaneja”, hän kertoi suunnitelmistaan.

Tarkoitus oli tehdä muutama kirja, mutta kaunokirjallisia teoksia syntyi 37. Niitä on myyty lähes kolme miljoonaa kappaletta.

78-vuotias Kaari Utrio kertoo tarinansa Anna-Liisa Haavikon kirjoittamassa elämäkerrassa Kaari (Siltala). Samalla kirja on sukellus suomalaisen viihdekirjallisuuden historiaan ja asemaan.

Jo alussa 60-luvulla Utrion tavoitteena oli myyvän historiallisen viihderomaanin kirjoittaminen. Tuolloin naisviihdettä väheksyttiin.

Tavallisen ihmisen arki kiinnosti tuoretta upseerin rouvaa Kaari Virkajärveä. Arkea ei tuolloin tutkittu.

Hän halusi nähdä, onko suomalaisen Angelikan – romanttisen bestsellerin – luominen mahdollista.

Kartanonherra ja kaunis Kirstin (Tammi) ilmestyi 1968. Tyttönimellään kirjoittanut Kaari Utrio tienasi sillä tuplasti lehtorin palkan.

Ensimmäisestä romaanista lähtien Utrion päähenkilöt ovat olleet hoksaavia naisia, jotka eivät helposti taivu miehen komentoon.

Jo omat isoäidit olivat korostaneet Kaarille naisen itsenäisyyttä.

Kun toimittaja kysyi Utrion kirjojen tehtävää, Kaari Utrio vastasi: ”Jaa-a... jos mä aivan härskisti sanoisin, niin se on sublimoida turhautuneiden naisten sukupuoliviettiä.”

Utrion mukaan monet naiset lukivat hänen kirjojaan, kun oma mies ei riittänyt.

Tulevan kirjailijan ensimmäinen vuosi oli dramaattinen. Kaari Utrio, lempinimeltään Torkku, vietti vauvana kuukauden sairaalassa.

”Vauva näkee nälkää; nyt on saatava muutos ravitsemukseen. Torkku viedään Marian sairaalaan lihomaan”, Kaarin isä Untamo Utrio kirjoitti päiväkirjaansa 1942.

Kaari Utrio syntyi kulttuurikotiin. Hänen isänsä Untamo Utrio (lempinimeltään Uni) perusti myöhemmin Tammen kirjakustantamon.

Kaari oli syntyessään avioton lapsi. Untamo Utrio oli vielä naimisissa ensimmäisen vaimonsa kanssa, kun Untamon 19-vuotias tyttöystävä Meri Vitikainen tuli raskaaksi.

Koulussa Kaari ei oppinut lukemaan. Sitten selvisi syy: likinäkö.

Kun Kaari sai silmälasit, hänestä tuli luokkansa parhaita.

Untamo ja Meri Utrion hääkuva 1942. Mukana on tyttövauvansa Kaari.­

Kaari Utrio veljensä Pirkan ja Leka-koiran kanssa isovanhempien luona Mikkelissä 1950.­

Etkö näe mitään pahaa siinä, että naiset pakenevat viihteeseen? Kaari Utriolta tivattiin televisiossa 70-luvun alussa.

Hänestä oli tullut iso julkkis, joka sai palautepostia presidentti Urho Kekkoselta.

Kaarista oli sopivaa, että ihmiset pääsivät viihteen avulla irti arjesta. Pari tuntia viihdettä viikossa ei estä tiedostamasta, hän sanoi.

Utrion ensimmäiset kirjat olivat seikkailullisia. 70-luvulla hänen kirjoihinsa tuli naisasiaeetos ja vakavampi sävy.

Neidontanssissa ja Katarinan tarussa oli hänen omia kokemuksiaan: nöyryytyksiä, pelkoja ja ihmissuhteita.

Avioliitto Jaakko Virkajärven kanssa alkoi rakoilla pian. Heillä oli kaksi pientä poikaa.

Kesällä 1973 Kaari Utrio tapasi Oriveden opiston pihalla toimittaja Kai Linnilän.

Se oli molemmilta rakkautta ensi silmäyksellä.

Palattuaan Helsinkiin Kai Linnilä kuuli, että hänen vaimonsa on löytänyt uuden miehen ja haluaa erota.

”Olen eroamassa, etkö sinäkin voisi erota?” Kai kysyi pian Kaarilta.

”Kyllä”, Kaari vastasi.

Avioerossa Kaari Utrio mietti poikien parasta.

Jaakko oli parempi isänä kuin hän äitinä, Kaari Utrio miettii elämäkerrassaan.

”Ratkaisu sattui, ja joka päivä hän ajatteli poikia”.

1970-luvulla oli poikkeuksellista jättää lapset erossa isälle.

Kaari Utrio tunsi olevansa sopimaton äiti. Hän stressaantui ja poltti neljä askia tupakkaa päivässä. Hän uskoi kuitenkin suureen kaiken nielevään rakkauteen, jolle oli valmis vaikka uhraamaan henkensä.

Lapsiinsa Kaari sai tapaamisoikeuden.

Kaari ja Jaakko Virkajärvi olivat asuneet kahdeksasta avioliittovuodesta yhdessä kaksi vuotta miehen töiden takia. Se erotti lopulta heidät.

Kai Linnilää ja Kaari Utriota yhdistivät kulttuuri, kirjat ja samanlainen huumorintaju.

Avioeron jälkeen Kaari ei nähnyt poikiaan puoleen vuoteen. Välit ex-puolisoon viilenivät, kun hän kertoi haastattelussa, etteivät poikien tapaamiset onnistuneet.

Vähitellen ex-miehen uuden vaimon Marjan kanssa muodostui hyvä keskusteluyhteys. Kaari lähetti Kokkolaan muuttaneille pojilleen vaatteita ja sovittiin lasten tapaamisesta.

Kaari ehdotti, että pojat sanoisivat häntä Kaariksi ja Marjaa äidiksi.

”Sinä olet hyvä äiti pojille. Heidän kiintymyksensä Sinuun näkyy, ja se on varmasti ansaittu”, Kaari Utrio kirjoittaa kirjeessään Marjalle.

Kaario Utrio on elänyt elämän, joka on ollut täynnä traagisia käänteitä, mutta myös satumaista menestystä.­

1975 Kaari ja Kai muuttivat Somerniemelle.

Helsingistä lähtöä vauhditti kapakkaseurueiden poliittinen ehdottomuus.

Maalla he yrittivät aluksi omavaraistaloutta. Kai tykkäsi myös rakentamisesta, Kaari ei. Kai on intohimoinen keräilijä ja kokki.

1977 pariskunnalle syntyi poika Lasse, aikansa kohuvauva.

Somerniemen alkuvuosiin kuului rahakriisejä. Kaaria kismitti myös se, ettei verottaja hyväksynyt kirjailijan ammattikuluja verotuskelpoiseksi.

Kain ryyppääminen tiheni. Vaimoaan hän kohteli rakastettavasti.

”Kaari haki Kain juomiseen syytä itsestään. Hän tienasi yksinkertaisesti liikaa. Jos heillä olisi tiukempaa, Kain olisi pakko tehdä enemmän töitä ja hän ryyppäisi vähemmän”, Anna-Liisa Haavikko kirjoittaa kirjassa.

Kai kertoi 70-luvun lopussa Kaarille, että haluaa erota, koska Kaari ei tarvitse häntä.

Lopulta Kai Linnilä tajusi, että mielipuolinen maatilanhoito on ollut virhe. Se oli Kain unelma, ei Kaarin. He luopuvat omavaraistaloudesta.

Kun Kain juopottelu ei loppunut, Kaari uhkasi ottaa rakastajan, jos Kain ryyppääminen ei katkea. Kai totteli ja hakeutui AA-kerhoon. Oli vuosi 1980.

Kaari alkoi juoda lähes päivittäin.

”Olen ruvennut pelkäämään viinaa. Se syö ihmisen ennen kuin arvaakaan”, Kaari kirjoittaa kollegalleen Laila Hirvisaarelle.

Parisuhde voi hyvin, mutta juomisen lopettanut Kaari kriiseili. Hän halusi kirjoittaa jotain aivan uutta, aikalaisromaanin.

1982 Kaari ja Kai Utrio perustavat perheyhtiön Oy Amanita Ltd, jonka ideanikkari ja toimitusjohtaja Kai Linnilä oli pitkään.

Sen ensimmäinen läpimurto on Kaari Utrion kirjoittama ja Amanitan tuottama Eevan tyttäret, eurooppalaisen naisen, lapsen ja perheen historia.

Kirjaa myydään seuraavaan kesään mennessä 154 000 kappaletta. On vuosi 1984.

Kaari Utriosta oli tullut arvostettu yhteiskunnallinen keskustelija. Hänellä oli luottamustoimia Kirjailijaliitossa, myöhemmin hänestä tuli Minna Canth -seuran puheenjohtaja. Järjestötoiminta kiehtoi. Siinä toimittiin sääntöjen mukaan.

Kaari Utrio oli yhden kauden Sdp:n kunnanvaltuutettu Somerniemellä ja presidentinvaaleissa Mauno Koiviston valitsijamies.

Kaari Utrio ja Kai Linnilä muuttivat 1975 Somerniemelle.­

Kaari, Kai ja Lasse vuonna 1976.­

Kai Linnilän ensimmäisestä avioliitosta syntynyt tytär Piija Linnilä oli tuttu vieras Somerniemen-kodissa. Hän opiskeli Ateneumissa.

80-luvun puolivälissä Piija muuttui maaniseksi. Hän päätyi hoitoon Hesperiaan. Somerniemellä hän istui nurkassa seurustelemassa mielikuvitusolentojensa kanssa. Kai järjesti jälleen psykiatrin, mutta skitsofreniaan sairastunut Piija kieltäytyi menemästä.

Tammikuussa 1986 Piija teki itsemurhan.

Kai Linnilän oli vaikea päästä yli Piijan kuolemasta, vaikeaa se oli myös Kaarilla ja Lassella. Hyvät perhesuhteet toivat lohtua. Kai Linnilän ja Kaari Utrion suhde parani vuosien saatossa kuin viini vanhetessaan. He ovat toistensa parhaat ystävät.

Kun pariskunnan poika Lasse Linnilä muuttaa aikuisena pois kotoa, Kaari kirjoittaa opaskirjasen kotitöiden tekemisestä.

Lasse Linnilä, nykyinen Amanitan toimitusjohtaja, kertoo elämäkerrassa, että Kaari Utriosta luodusta kuvasta puuttuu äitiys: ”Kaari on hyvä äiti ja isoäiti. Hän on erittäin perhekeskeinen ihminen.”

Elämäkerrassa Kaari Utrio kertoo luopuneensa oikeuksistaan äitinä, jotta ensimmäisen avioliiton pojat saisivat elää mahdollisimman rauhallista elämää.

”Mutta se ei tarkoita, että minä olisin luopunut tunteista”, hän kirjoittaa ylioppilaaksi pääsevälle esikoispojalleen Karrille kirjeessään 80-luvulla.

Kaari miettii kirjeessään, oliko hän luopunut pojista liian helposti avioerossa.

”Pelkään, että vihaatte minua. Pelkään, että torjutte minut. Olen pelännyt aina. Tunnen itseni äärettömän syylliseksi teidän edessänne. Tein väärin teitä kohtaan, kun luovuin teistä erossa.”

Pojat kävivät Somerniemellä lomilla, mutta heidän ollessaan lukioiässä Kaari Utrio ei nähnyt SM-tason urheilijapoikiaan pitkään aikaan.

”En uskaltanut juuri koskettaa teitä, vaikka kipeästi halusin pitää teitä sylissä. -- Ikävä turtuu ajan myötä, vaikka elämässäni ei ollut ainuttakaan päivää, ettenkö olisi teitä ajatellut. Mutta syyllisyys ei vaimene koskaan.”

”Mutta jos te voisitte antaa minulle anteeksi, me voisimme ehkä ruveta olemaan ystäviä; aikuisia ihmisiä”, Kaari pyysi kirjeessään 80-luvulla tuolloin 20- ja 18-vuotiailta pojiltaan.

Kirjailija Kaari Utrio ja Vekaranjärven sotilaskodin kirjastonhoitaja Kaari Utrio 1969.­

50-vuotiaana Kaari Utriosta tuntuu, että parhaat vuodet kirjailijana ovat ohi.

”Olen raakki, passé”, hän voivottelee itsesäälissä vuonna 1992.

Vielä mitä. Viisikymppisenä hän kirjoittaa tärkeimmät teoksensa (Vaskilintu, Tuulihaukka, Uhritulet), kokoaa länsimaisen perheen historian ja tekee lukuisia luentomatkoja vuodessa. Presidentti Martti Ahtisaari nimittää hänet taiteilijaprofessoriksi 1995 viisivuotiskaudeksi.

”Uutta romaania kirjoitan kuin huumetta. En ole koskaan niin onnellinen kuin istuessani rauhassa koneen ääressä.”, Kaari Utrio kertoo elämäkerrassaan.

Elämä on työntäyteistä, perhekeskeistä ja hyvää. Tosin jännetuppitulehdus koettelee Kaaria ja myyräkuume on viedä Kain hengen, mutta niistäkin selvitään.

2000-luvulle tultaessa Kaari Utrio kokee viisastuneensa ihmisenä sekä kirjailijana.

”Enkä halua aina olla oikeassa”, hän toteaa.

Vuonna 2003 Kaarin äiti, samassa pihapiirissä asuva Meri Utrio sairastelee. Hän kuolee seuraavana vuonna.

Samoihin aikoihin Kai Linnilä paranee lääkkeillä depressiosta.

”Paitsi että seksielämä ei tunnu kovin paljon enää kiinnostavan häntä, mutta siihen olen sopeutunut. Hän on rakkain ihmiseni ja paras ystäväni, eikä minulla ole elämää ilman häntä”, Kaari Utrio kertoo päiväkirjassaan.

Koko elämänsä päiväkirjaa kirjoittanut Kaari Utrio jatkaa nykyään somessa yhteiskunnallista keskustelua. Facebookista hän näkee reaaliajassa lukijoidensa kommentit.

Myös kuusi lastenlasta ovat suuri ilo.

Elämä leskenä on vaatinut totuttelua. Kai Linnilä kuoli massiiviseen sydänveritulppaan elokuussa 2017. Vaikka hänet olisi saatu elvytettyä, elämä ei olisi palannut normaaliksi.

Kaaria lohduttaa ajatus, ettei Kain tarvinnut kärsiä.

Kaari Utrio ja Kai Linnilä kotonaan vuonna 2017.­

Vahvoista naisista koko elämänsä kirjoittanut Kaari Utrio törmää vieläkin joskus väitteeseen, että hän vihaa miehiä. Joidenkin mukaan hän haluaa kostaa kirjailijana koko mieskunnalle.

Mitä hän olisi kostamassa ja miksi, Kaari Utrio miettii elämäkerrassaan.

Katkeruutta tai vihaa hän ei ole tuntenut miehiä kohtaan.

Hän on halunnut kuvata vuosisataista naisten huonoa kohtelua.

Kaari ja pojat Karri ja Antti. Kaari Utrio synnytti neljässä vuodessa kaksi poikaa ja neljä romaania.­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?