Museo vahvistaa: Edvard Munchin kuuluisassa Huuto-taulussa on salainen viesti taiteilijalta - Viihde - Ilta-Sanomat

Museo vahvistaa: Edvard Munchin kuuluisassa Huuto-taulussa on salainen viesti taiteilijalta

Lyijykynällä tehty himmeä kirjoitus on taulun ylänurkassa. Taidetutkijat ovat nyt vahvistaneet, että se on taiteilijan itsensä tekemä.

Kuvassa museovierailijoita katselemassa Edvard Munchin omakuvaa vuodelta 1895.

22.2. 11:56

Maailmankuulusta Huuto-maalauksesta löytyvä salainen kirjoitus on pitkäaikainen hämmästelyn aihe taidemaailmassa.

Maalauksessa on vasemman käden puoleisessa yläkulmassa lyijykynällä tehty pieni kirjoitus, jota pystyy hädin tuskin näkemään paljaalla silmällä.

Tämän on voinut maalata vain mielipuoli, kuuluu vapaa suomennos salaisesta viestistä.

Norjan kansallismuseo Nasjonalmuseet on nyt vahvistanut, että kirjoituksen on tehnyt taiteilija Edvard Munch itse. Taidetutkijat vahvistivat asian samalla, kun teosta kunnostettiin museossa. Aiheesta kertoo muun muassa BBC.

Huuto (1893) on Munchin merkittävimpänä teoksena pidetty maalaus, jossa ihmishahmo seisoo verenpunaiseksi värjäytyneen taivaan edessä kävelytiellä. Ruumista tai sikiötä muistuttavan hahmon ääriviivat sulautuvat ympäristön muotoihin.

Teos esittää eksistentiaalista ahdistusta. Hahmon voidaan tulkita huutavan itse tai vain ahdistuvan ympäröivän luonnon ”huudosta”.

Yli 127 vuotta vanhaa teosta on pidetty ajattomana kuvailuna ihmismielen ahdistumisesta. Se on toiminut innoittajana muun muassa vuonna 1996 ilmestyneelle Hollywood-elokuvalle Scream. Nykyaikaisista älypuhelimista löytyy myös eräs pieni Munchin teoksesta inspiraationsa saanut asia, nimittäin kauhistumista ilmaiseva, sinisen sävyinen emoji.

Huuto on yksi maalaustaiteen historian tunnetuimmista ahdistusta symboloivista teoksista.

Taidepiireissä on pohdittu jo pitkään sitä, onko teoksesta löytyvä lyijykynäkirjoitus jonkun teosta katsoneen tekemä tuhotyö vai taiteilijan itsensä jättämä piiloviesti. Munch kärsi tunnetusti mielenterveysongelmista koko elämänsä ajan.

Nasjonalmuseetissa analysoitiin nyt uudenlaisella tekniikalla kirjoitusta ja taiteilijalta jääneistä päiväkirjoista ja kirjeistä löytyvää käsialaa. Tutkijat tulivat siihen lopputulokseen, että Huuto-teoksesta löytyvä kirjoitus on tosiaankin Munchin omaa käsialaa.

– Kirjoitus on epäilyksettä Munchin itsensä tekemä, museon kuraattori Mai Britt Guleng sanoo.

– Käsiala itsessään sekä vuonna 1895 tapahtuneet asiat, jolloin Munch esitteli teoksensa Norjassa ensimmäisen kerran, viittaavat samaan suuntaan.

Huuto-maalaus sai tuolloin osakseen voimakasta kritiikkiä, ja Munchin mielenterveyden tilaa spekuloitiin julkisesti.

Edvard Munch kärsi mielenterveyshaasteista elämänsä aikana.

Taiteilija oli päiväkirjojensa perusteella syvästi loukkaantunut palautteesta. Hänen uskotaan palanneen teoksensa äärelle negatiivisen vastaanoton jälkeen ja raapustaneen lyijykynäkirjoituksen jälkikäteen.

Munch teki Huudosta useita eri versioita ja kritiikistä huolimatta ne saivat paljon huomiota taidemaailmassa. Munch ajautui kuitenkin noina vuosina synkkään kierteeseen ja kulutti paljon alkoholia. Hän joutui lopulta sairaalaan saatuaan hermoromahduksen vuonna 1908.

Toivuttuaan hermoromahduksesta hän palasi innokkaasti työnsä ääreen, mutta uusista töistä ei tullut yhtä maineikkaita kuin Huuto-sarjasta. Hän oli elämänsä loppuun asti tuottelias taiteilija. Munch kuoli 80-vuotiaana kotonaan Ekelyssä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?