Jouni Hynysen menneisyys lyö ällikällä – rokkarin Cooperin testin ennätys pesee mennen tullen jopa Antti Tuiskun hurjan tuloksen - Viihde - Ilta-Sanomat

Jouni Hynysen menneisyys lyö ällikällä – rokkarin Cooperin testin ennätys pesee mennen tullen jopa Antti Tuiskun hurjan tuloksen

Kotiteollisuus-yhtyeen laulaja, kirjailija Jouni Hynynen on entinen nuorisourheilija. Sitten kuvioon tulivat keskiolut, vastakkainen sukupuoli ja rockmusiikki.

13.2. 11:05

Mies on maalissa ja parta huurussa. Miltä nyt tuntuu?

– Tein parhaani. Tällä kertaa se ei riittänyt, Jouni Hynynen vastaa ja virnistää niin, että silmät muuttuvat viiruiksi.

– Ihan rehellisesti sanoen: kun pitkästä aikaa käy hiihtämässä, niin kyllähän siitä tulee hyvä fiilis.

Kotiteollisuus-yhtyeen laulaja-kitaristi, kirjailija Hynynen, 50, lähti hiihtolenkille IS:n kanssa – ensimmäistä kertaa pariin vuoteen suksille ylipäätään. Hän kiersi yhdeksän kilometriä perinteisellä tyylillä Helsingin Haltialan koti­eläintilan ja Paloheinän laduilla.

– Alussa kyllä ahdisti, mutta peitin sen. Halusin näytellä vähän kovempaa jätkää kuin olenkaan.

Maanantaina Jouni Hynynen palasi hiihtoharrastuksen pariin parin vuoden tauon jälkeen Haltialan tilan maisemissa Helsingissä.

Itse asiassa Hynynen on vanha kilpaurheilija. Ikävuodet 9–15 hän treenasi nimenomaan hiihtämistä. Sen jälkeen tuli vielä määrätietoinen harjoittelu juoksijana. Vasta abiturienttina hän lopetti 800:n ja 1 500 metrin matkoille treenaamisen.

Tuli toisenlainen juoksuaika. Alkoholi, vastakkainen sukupuoli ja rockmusiikki vetivät puoleensa.

Vaikka hiihtolenkki oli nyt ensimmäinen aikoihin, nykyisin Hynynen yhdistää kuntoilun ja muut kiinnostuksen kohteet.

Nyt naurattaa, kun Hynynen kertoo siitä, miten kunto aikanaan romahti lukion päätyttyä, kun harjoittelu loppui kuin seinään:

– Kun menin armeijaan 1990, juoksin ensimmäisessä Cooperin testissä 2 800 metriä. Vajaa vuosi aikaisemmin olin juossut 3 560 metriä. Eli nollasin aika tehokkaasti.

Kuka tahansa Cooperin juossut tietää, että 3 560 on kova tulos. Siihen eivät kaikki yllä, vaikka treenaisivat kuinka. Hynynen toki harjoitteli. Oli valmentaja, oli henkilökohtainen ja vaativa treeniohjelma.

Vertailun vuoksi, huippukuntoisena himourheilijana tunnettu laulaja Antti Tuisku paljasti tammikuussa Helsingin Sanomille juosseensa Cooperissa 3 250 metriä. Myös Tuiskun, 36, tulos on loistava, sillä hänen ikäisten miesten tulosta pidetään erinomaisena, jos se on yli 2 700 metriä.

Mutta menettikö Suomi potentiaalisen arvokisajuoksijan rockmusiikille?

– Olin keskinkertainen. Piiritasolla kuuden, kahdeksan parhaan joukossa. Homma ei kuitenkaan koskaan lähtenyt lentoon. Siihen vaikuttivat varmaan kaveritkin. Minulla ne kaverit olivat vähän toisenlaisia kuin niillä urheilutyypeillä. Kun keskiolut tuli kuvioihin, niin eihän siitä juoksemisesta enää tullut mitään, Hynynen muistelee.

– Mutta kyllä siitä treenaamisesta on näin jälkeenpäin hyvät muistot. Ja siitä sai hyvät pohjat. Kun sitten 1990-luvulla muutaman vuoden tauon jälkeen aloin taas käydä lenkillä, ei tarvinnut juosta kuin pari viikkoa, niin se alkoi taas sujua. Olin silloin päässyt huonoon kuntoon, lihonutkin aika tavalla.

Ja aina, kun Hynynen aloittaa treenaamisen tauon jälkeen vaikkapa kuntosalilla, siitä tulee kuulemma sellainen olo, että hitto, tätä on kaivannut!

– Mutta viime aikoina on taas ollut pitkään hiljaista. Ei ole kiinnostanut. Aina, kun esimerkiksi tekee levyä, tulee kuntoiluun pitkä tauko.

Kun kuntoilun määrä Hynysen elämässä lisääntyy, samaan tahtiin vähenee myös alkoholinkäyttö.

– Huomaan, että nukun paremmin, kun kuntoilen enkä juo. Voin kaikin puolin hyvin. Ja tämä tietysti herättää kysymyksen: ”Voisiko sen dokaamisen jättää pois, niin olisi koko ajan helvetin hyvä fiilis?” Mutta näissä hommissa ei ole sellainen tullut mieleenkään. Jotenkin kuuluu asiaan, että silloin tällöin otetaan vähän kuppia.

Tuntuuko tuo maine myös taakalta? Voisi kuvitella, että juuri Hynyselle tullaan baarissa tarjoamaan juomaa ostaen samalla sympaattisen äijän seuraa – Juice Leskinenhän mainitsi aikanaan, että ei hänelle baarissa haluta tarjota tuoppia, hänet halutaan ostaa tunniksi kuuntelemaan.

– Voi olla, että jengi on jo tottunut minuun eikä enää tulla tarjoamaan juomaa niin kuin joskus aikaisemmin. Kun minut nähdään, ei tule tarvetta, että tuolle on nyt ostettava tuoppi, Hynynen vastaa.

– Tämä voi tietysti johtua siitäkin, että nykyisin ei tule pyörittyä niin paljon baareissa kuin aikaisemmin.

Pääsyy tähän on tietysti korona, jonka takia Kotiteollisuudeltakin peruttiin viime vuonna paljon keikkoja. Mutta jo muutaman viime vuoden aikana Hynynen alkoi esiintymisen jälkeen vetäytyä yhä useammin omiin oloihinsa, keikkabussiin tai hotellihuoneeseen.

– Keikan jälkeen on usein niin poikki, ettei jaksa lähteä baariin.

Jouni Hynynen työnsä ääressä, Kotiteollisuus-yhtyeen laulaja-kitaristina.

Korona vei keikat ja mullisti ammattiesiintyjien ja tapahtumatyöläisten arjen. Työt loppuivat viime vuoden maaliskuussa monelta kerralla.

– Olen jutellut vaikkapa monien helsinkiläisten näyttelijöiden kanssa, niin tilanne on ihan hirvittävä. On paljon ammattilaisia, joilla ei ole mitään mahdollisuutta tehdä työtään. Eikä nyt sitten siis ole ollut mitään tekemistä. Se on varmaan hirveää. En voisi olla tekemättä mitään.

Koska Hynynen on paitsi esiintyjä, myös kirjoittaja ja biisintekijä, hänellä on ammatillista puuhaa riittänyt.

– Jos olen ihan rehellinen, niin en kyllä ole sitä keikkabussissa istumista kaivannut, hän sanoo.

– Ei minua ole vuoden aikana ahdistanut kertaakaan se, että emme pääse keikoille. Toki se tuntuu lompakossa.

Kotiteollisuuden keikoista tulee iso osa Hynysen tuloista.

– Tämä pakollinen tauko sattui siinä mielessä hyvään saumaan, että saimme tehdä biisejä ja levyn ihan rauhassa, huolella. Ja sain olla kotona ihan rauhassa. Nautin siitä aika paljonkin.

Hynynen sukkuloi kahden kodin väliä. Hän ja puoliso, näyttelijä Mari Hynynen, o.s. Perankoski asuvat sekä Helsingissä että Lappeenrannassa.

– Se toimii meillä. Minä voin tehdä töitä kummassa paikassa tahansa. Marin duunit ovat pääasiassa Helsingissä. Aina liikutaan sen mukaan, onko hänellä esimerkiksi kuvauksia.

Viime aikoina Mari Hynynen on ollut työllistetty Roba-sarjan uuden tuotantokauden kuvauksissa, ja Hynyset ovat viettäneet aikaa pääkaupungissa.

– En tunne lainkaan sellaista Helsinki-vastaisuutta, johon törmää paljon esimerkiksi Lappeenrannassa. Se on varmaankin jotain pelkoa: ”Antaa niiden hölmöillä siellä pääkaupungissa, me olemme turvassa täällä Lappeenrannassa.” En ymmärrä tuota ajattelua, se on minusta aivan turhaa. Minä viihdyn myös Helsingissä.

Hynynen saapui 50-vuotishaastatteluunsa Sanomatalolle viime vuonna.

Korona-arki Hynysillä on muistuttanut monien etätyötä tekevien ihmisten elämää. Varsinkin Lappeenrannassa kumpikin on vetäytynyt kirjoittamaan omakotitalossa tahoilleen, Mari on ollut käsikirjoitusten kimpussa, kun Jouni on pähkäillyt Kotiteollisuuden sanoitusten kanssa. Välillä on syöty yhdessä ja keskusteltu tekstin etenemisestä.

Vaikka aikaa oli ja työrauhaa, Hynynen tunnustaa, että sanoitusten kirjoittaminen oli aluksi työlästä.

– Tunsin, että olen viisikymppinen mies eikä minulla ole enää mitään sanottavaa.

Mutta olihan sitä.

– Alkoihan sitä sitten tulla, tekstiä.

Ensimmäisenä maistiaisena Kotiteollisuuden myöhemmin keväällä julkaistavasta albumista Jumalattomat saatiin sinkkubiisi Herttarouva. Se julkaistiin perjantaina 12. helmikuuta.

Ja juuri tuon kappaleen sanoitukseen sai vaikuttaa myös Mari-vaimo tekstin ensimmäisenä kommentoijana.

– Hän diggaili siitä kovasti. Mari ei ollut edes kuullut biisiä, kun näytin hänelle sen sanat. Kysyin, meneekö se liian pitkälle. Hän vastasi, että ei, tämä on itse asiassa aika hauska, Hynynen kertoo.

– Tämä oli poikkeuksellista, yleensä en näytä keskeneräisiä töitä. Mutta Herttarouva on ylistys naiselle ja naiseudelle. Tämmöinen vähän vanhempikin ukko voi tajuta sen, että me miehet olemme aika lapsellisia naisiin verrattuna. Miehiltä puuttuu usein vastuunkanto, ja naiset pitävät kuvioita pystyssä. Itselläkin on tullut sellainen fiilis, että miksi ihmeessä en saa jotain tiettyä asiaa millään tehtyä.

Minkä asian suhteen tuo fiilis tuli?

– Lattiaremontin. Minulle sanottiin siitä kolme kuukautta, mutta mitään ei tapahtunut. Ja sitten minä tein sen. Mutta se aloittaminen oli niin vaikeaa. Ihan perusjuttu. Luulen, että joka ukko tappelee samanlaisten asioiden kanssa.

Haastattelun jälkeen Hynynen kävelee mustan autonsa luokse. Hän sanoo, että hiihtolenkki tuntuu käsissä.

Ehkä jotain uutta on kuitenkin alkamassa.

– Tätä voisi kokeilla rouvankin kanssa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?